Vierailu Valamon luostariin sytytti kipinän pyhäinjäännöksiin – lopputuloksena harvinainen kirja

Diakoni Marko Mäkisellä syntyi kiinnostus suomalaisiin pyhäinjäännöksiin neljä vuotta sitten Valamon luostarin reissulla. Kävi ilmi ettei Valamon ja Lintulan luostareiden reliikeistä ole tehty kirjallista tuotosta, ja Mäkinen tarttui toimeen. Syntyi ainutlaatuinen teos ennen julkaisemattomine kuvineen.

kulttuuri
Pyhäinjäännös Herman Alaskalaisen taltioitu luu.
Valamon luostari

Kun Marko Mäkinen vieraili neljä vuotta sitten Valamon luostarissa ja tapasi reliikkilippaan kimpussa touhunneen ikumenin, syntyi ajatus kirjoittaa pyhäinjäännösten tarinat kansien väliin.

– Ikumeni kertoi hyvin seikkaperäisesti pyhäinjäännöksistä ja kiinnostus aiheeseen heräsi. Samalla tajusin, ettei tästä aiheesta ole kirjoitettu paljoakaan, eikä tämän tyyppistä teosta lainkaan, esikoiskirjailija Mäkinen toteaa.

Perjantaina Helsingin kirjamessuilla julkaistu Pyhäinjäännökset-kirja avaa suomalaisten, suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneiden pyhäinjäännösten tarinaa. Pyhäinjäännökset, kuten reliikki-ikonit, kuuluvat erottamattomasti kristinuskon historiaan ja ortodoksisen kirkon elämään. Mäkinen avaa kirjassaan Suomessa ainutlaatuisten ja tähän asti vähän tunnettujen Lintulan ja Valamon luostarien reliikkiaarteiden tarinaa.

Pyhäinjäännökset-kirja sisältää aiemmin julkaisematonta kuva-aineistoa, eikä vastaavaa teosta ole aiemmin laadittu.

Koristeellinen pyhäinjäännöslipas.
Koristeellisessa reliikkilippaassa säilytetään pyhäinjäännöksiä. Valamon luostari

– Reliikit ovat kiehtova aihe, mutta niihin liittyvät usko, perinteet ja käytännöt voivat tuntua myös vierailta. Lähempi tutustuminen reliikkiteologiaan kuitenkin osoittaa, että pyhäinjäännökset liittyvät kristinuskon historiaan ja kirkon liturgiseen elämään jo varhaisista ajoista lähtien, Marko Mäkinen kertoo.

Arkistojen aarteet kaikkien saataville

Kirjan kirjoittaminen oli monen vuoden projekti. Kirjan tiedot perustuvat muistitietoihin ja haastatteluihin sekä arkistotietoihin. Mäkinen viettikin tunteja ja taas tunteja kaivellen Valamon luostarin arkistoja.

– Turun tuomiokirkon reliikeistä on tehty laajaakin tutkimusta, mutta minun kirjani on suunnattu tavallisille lukijoille, ei tieteentekijöille. Vaikka pohjatyö onkin ollut tieteellistä, on kirjani tyyli tavalliselle historiasta ja uskonnosta kiinnostuneelle lukijalle suunnattu. Toki teos palvelee laajaa kohderyhmää, sillä Suomessa tehdään reliikkitutkimusta ja tästä voi tutkijatkin saada aineistoa käyttöönsä.

Kristuksen ristin kappale ikonissa.
Valamon reliikki-ikoni nimeltä Kristuksen ristin kappale. Valamon luostari

– Reliikit eivät liity pelkästään ortodoksiseen käytäntöön, vaan ovat kiinteä osa kirkon uskoa ja teologiaa, minkä vuoksi pyhäinjäännöksiä ja niihin liittyviä käytäntöjä ei voida hylätä muuttamatta kristillisen ja ortodoksisen uskon sisältöä.

Suurimmat reliikkikokoelmat löytyvät usein luostareista. Nyt julkaistussa kirjassa tutustutaan yksityiskohtaisesti Lintulan ja Valamon luostarien reliikki-ikoneihin ja -lippaisiin, joissa on yksittäisten pyhien pyhäinjäännöksiä laskutavasta riippuen yhteensä noin 248.

Monien muiden luostarien tavoin Lintulan ja Valamon aarteiden joukkoon kuuluu myös Kristukseen ja Neitsyt Mariaan liittyviä pyhäinjäännöksiä. Näitä ovat esimerkiksi Eläväksi tekevän Ristin palaset ja Jumalansynnyttäjän viitan kappaleet. Lintulan ja Valamon luostareiden pyhäinjäännökset ovat kooltaan melko pieniä, mutta tällä ei ole kirkon teologian ja uskon näkökulmasta kovin suurta merkitystä.

Reliikkien tutkiminen ei pääty Marko Mäkisellä kirjan julkaisuun, sillä miehellä on työn alla väitöskirja pyhäinjäännöksistä.