yle.fi-etusivu

Kellojen siirto huonontaa yöunia ja laskee mielialaa

Suomi siirtyy tulevana sunnuntaina jälleen talviaikaan eli kellon viisareita käännetään tunnilla taaksepäin. Pienikin muutos aikataluissa yhdistettynä pimeään aikaan aiheuttaa yllättävän paljon terveysongelmia.

terveys
Henkilö sängyssä, edustalla kello.
Kesäaikaan siirtyminen on tuskaa etenkin iltavirkuille.Yle

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on tutkinut pitkään vuodenaikojen vaikutusta mielialan vaihteluihin. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen häiritsevät hänen mukaansa yöunta.

– Olemme nähneet tutkimuksissa, joissa henkilöiden yöunta on rekisteröity, että uni keventyy ja katkonaistuu sekä keväällä että syksyllä, Timo Partonen sanoo.

Syksyllä talviaikaan siirtymisestä kärsivät enemmän aamuvirkut, kun taas keväällä huonommin nukkuvat iltavirkut. Lisäksi mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampi on sopeutua uuteen aikatauluun ja saada sisäinen kello taas kohdilleen.

Aamun ensitunnit ovat tärkeitä

Jos aamun ensimmäiset tunnit ovat pimeitä, se laskee mielialaa ja tekee osan ihmisistä hyvinkin ärtyneiksi.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen

Talven lyhyt valoisa aika ja aamun pimeys huonontavat yöunia, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Pimeys vaikuttaa myös mielialaan.

– Jos aamun ensimmäiset tunnit ovat pimeitä, se laskee mielialaa ja tekee osan ihmisistä hyvinkin ärtyneiksi. Osalla mieliala laskee niin paljon, että voidaan puhua jo varsinaisesta masennuksesta, tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.

Noin prosentti suomalaisista aikuisista kärsii kaamosmasennuksesta ja peräti 40 prosenttia oireilee lievemmin kaamosaikana. Lievempiä oireita ovat mielialan lasku, yöunien huonontuminen ja makeanhimo. 1–3 kilon lihominen syksyn ja talven aikana on professorin mukaan varsin tavallista.

– Myös sosiaalinen aktiivisuus saattaa vähentyä. Kaamosoireista kärsivä haluaa vetäytyä omiin oloihinsa, Partonen toteaa.

Kirkasvalo auttaa kaamosmasennukseen

Kirkasvalon täytyy tulla silmien kautta elimistöön ja sitä pitää ottaa aamun tunteina säännöllisesti.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen

Jos epäilee, että kyseessä on vakava kaamosmasennus kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Lievempiä kaamosoireita voi hoitaa itse.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut kirkasvalon vaikutusta mielialaan 80-luvulta asti. Tutkimustulokset osoittavat, että kirkasvalohoito auttaa kaamosoireista kärsivää.

– Kirkasvalon täytyy tulla silmien kautta elimistöön, ja sitä otetaan aamun tunteina säännöllisesti. Viikon sisällä voi nähdä jo vaikutuksen, mutta mitä pidempään hoitoa ottaa sen enemmän vaikuttaa. Kirkasvalohoidossa ei pidä katsoa suoraan valoon, Timo Partonen neuvoo.

Toinen toimiva keino mielialan kohottamiseen on kuntoliikunta. Tuloksia saa muutamassa viikossa. Liikunnan pitää olla rasittavaa, sykettä nostavaa liikuntaa, ja sitä pitää harrastaa säännöllisesti muutaman kerran viikossa noin tunnin kerrallaan.