Unitutkija: Naisten uniongelmia laiminlyödään

Raskauden aika altistaa äidin vakaville uniongelmille. Ne voivat aiheuttaa lapsen pienikasvuisuutta ja jopa keskenmenoja. Uniongelmat lisääntyvät naisilla myös menopaussin aikana.

Kotimaa
Nalletyyny.
Varpu Mäntymäki / Yle

Naiset ovat luonnostaan herkkäunisia. Naisen tehtävä on ollut perinteisesti valvoa ja vahtia lapsia. Nykyään naiset ovat kuitenkin myös vahvasti työelämässä mukana.

Naiset ovat monin tavoin kuormitettuja. Siitä lähtee helposti väärä kierre päälle, jota ei osata katkaista, varoittaa unitutkija, dosentti Henri Tuomilehto Itä-Suomen yliopistosta.

– Välissä käy sääliksi naisia. Naiset kiikuttavat miehiä tänne vastaanotolle kiltisti. Miesten uniongelmia, lähinnä uniapneaa, hoidetaan, mutta naiset itse jäävät alakynteen, huomioimatta. Naisten uniongelmat ovat vahvasti aliarvioitu ongelma.

Huomio odottavien äitien uniongelmiin

80 prosenttia raskaana olevista naisista kokee uniongelmia. Etenkin uniapnea ja levottomien jalkojen oireyhtymä ovat odottavilla yleisiä vaivoja. Vaikeat unihäiriöt vaikuttavat äidin terveyteen, mutta myös olennaisesti lapsen terveyteen. Parin viime vuoden aikana on saatu tutkimuksellista näyttöä uniongelmien yhteydestä lapsen pienikasvuisuuteen ja keskenmenoihin.

Välissä käy sääliksi naisia.

Henri Tuomilehto

– Jatkossa uniongelmien tunnistamiseen ja hoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota äitiyshuollossa, korostaa dosentti Henri Tuomilehto.

Myös ikääntyminen vaikuttaa nukkumiseen. Uni heikkenee ja menopaussin aikana riskit uniongelmiin naisilla lisääntyvät. Uniongelmia ei kuitenkaan aina voi laittaa iän ja hormonien piikkiin.

– Kannattaa olla tarkka, minkä selityksen vaivoilleen antaa. Kuumat aallot voivat olla uniongelmien lisätekijä ja hoidettavissa hormonaalisilla hoidoilla. Mutta jos näitä tuntemuksia ei ole ja kuitenkin nukkuu huonosti, syy voi olla jokin muu. Uniongelmat ovat keskimäärin hyvin hoidettavissa, silloin myös elämänlaatu paranee.

Hektinen elämä nakertaa yöunia

Nykypäivän trendi on, että unesta on helppo pihistää.

Univajeista ihmistä on aamulla vaikea lähestyä.

Henri Tuomilehto

– Elämä on mielenkiintoista, on paljon tekemistä, telkkarista tulee paljon asioita ja muuta, nukkumisaika jää vajaaksi, Tuomilehto selittää.

Uniaika jää monella alle seitsemään tuntiin, jolloin liikutaan unitutkijan mukaan jo riskirajoilla.

– Unen laatu on tietysti tärkeää, mutta se ei kaikin osin kuitenkaan korvaa unen määrää, jossakin on kriittinen raja. Sinnitellään päivä kerrallaan eteenpäin eikä tunnisteta ongelmia. Univaje altistaa tutkitusti metabolisille ongelmille, ylipaino lisääntyy, kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa ja pelkästään jo päivittäinen jaksaminen häiriintyy. Univajeista ihmistä on aamulla vaikea lähestyä.

Vuorokausikikkailu ei ole hyväksi. Unitutkija ei kannata kellojen siirtelyä. Valtaosa ihmisistä pärjää kuitenkin hyvin talvi- ja kesäaikaan siirtymisen kanssa.

– Herkkäuniset, ja he, joilla on muutenkin ongelmia nukkumisen kanssa, heitä härkitään ja kiusataan tällä vähän lisää. Vuorotyö on myös riski huonolle nukkumiselle. Vuorotyö ei sovi oikein kellekään ja toisille vielä huonommin, Tuomilehto toteaa.