WHO:n uusi keskus Ouluun – ympäristön ja astman yhteyttä selvitetään

Oulussa paneudutaan siitepölyjen, ilmansaasteiden ja lämpötilojen yhteisvaikutuksen merkitykseen astman syntyyn ja oireisiin. Vanha teollisuuskaupunki antaa hyvät puitteet WHO:n yhteistyökeskuksen toiminnalle.  

Kotimaa
Polkupyöräilijä polkee bussipysäkin ohi lumisateessa.
Yle

Maailman terveysjärjestö WHO:n yhteistyökeskukseksi on nimitetty Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, CERH. Keskuksen virallisia avajaisia vietettiin perjantaina.

– Kyseessä on osa laajaa WHO:n toimintaa, joka alkoi jo 1940-luvun lopulla. Tuolloin syntyi ajatus kansakuntien yhteistyöstä terveyskysymyksistä. Vähitellen WHO nimitti tiettyjä osaamiskeskuksia yhteistyökeskuksiksi. Yksi laajimmista verkostoista on työterveyden alalla, valottaa yhteistyön syntyhistoriaa kansanterveystieteen professori ja Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtaja Jouni Jaakkola.

Oulun yhteistyökeskuksen teema liittyy ympäristö- ja väestöterveysvaikutuksiin.

– Olemme ensimmäisiä tällä teemalla toimivia yhteistyökeskuksia. Me saamme paljon huomiota sitä mukaan, kun toiminta laajenee.

Oulu oivallinen tutkimusympäristö

Oulussa keskeisiä tutkimusalueita ovat ilmastonmuutoksen suoriin terveysvaikutuksiin liittyvät kysymykset eli lämpötila ja sää.

Oulun ympäristöstä löytyy edelleenkin teollisuusilmansaasteita sekä lisääntyvässä määrin liikenneilmansaasteita ja katupölyä.

Jouni Jaakkola

– Painopisteenä ovat myös keuhkosairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti. Ympäristötekijät heijastuvat molempiin tupakoinnin ohella. Niillä on vaikutusta myös sairauden syntyriskiin, kuinka sairastuneet pärjäävät sairautensa kanssa ja minkälaista lääkitystä he joutuvat ottamaan. Ympäristötekijät ehkä rajoittavat myös jokapäiväistä elämää, professori Jouni Jaakkola kertoo.

Pohjoisessa sijaitseva vanha teollisuuskaupunki Oulu antaa keskuksen tutkimuksille hyvät puitteet. Professori Jaakkolan yksi ensimmäisistä tutkimuksista liittyi kaupungin ilmansaasteisiin ja lasten hengitystieinfektion esiintyvyyteen. Tutkimuksessa havaittiin, että varsin pienillä pitoisuuksilla hengitystieinfektioriski oli kohonnut. Lisäksi kylmällä säällä saattaa olla haittoja vahvistava vaikutus.

– Oulun ympäristöstä löytyy edelleenkin teollisuusilmansaasteita, lisääntyvässä määrin liikenneilmansaasteita ja katupölyä. Edelleenkin on voimassa myös se tosiasia, että tietynlaiset sääolosuhteet, erityisesti kylmä, mitä luultavimmin vahvistaa näitä vaikutuksia.

Siitepölyt, saasteet ja liikenne

Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus panostaa kylmän ilmanalan lisäksi kesäsään siitepölyjen ja liikenteen vaikutusten tarkasteluun.

– Meillä on erittäin kiinnostavaa kärkitutkimusta menossa siitepölyjen, ilmansaasteiden ja lämpötilojen yhteisvaikutuksesta astman syntyyn sekä sairastavien oireisiin, professori Jouni Jaakkola kertoo.

Tavoitteena on pyrkiä selvittämään, lisääkö lämpötila yhdistettynä ilmansaasteisiin haittavaikutuksia.

– Oletuksemme on, että esimerkiksi liikennesaasteet vaikuttavat voimakkaammin siitepölyjen yhteydessä ja nimenomaan henkilöihin, joilla on herkkyyttä.

Tutkimuskeskus sijaitsee Oulun Kontinkankaalla yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiloissa. Tällä hetkellä siellä toimii eri tehtävissä noin 30 henkilöä.