Suomessa edelleen käytössä Aleksanterin aikainen rikoslaki

Rikosoikeuden professorin mukaan Suomen rikoslaissa on puutteita. Hänen mielestään joidenkin rikosten kohdalla tulisi harkita korkeampia minimirangaistuksia.

Kotimaa
Lakikirjoja
Yle

Suomen rikoslaki alkaa sanoilla: "Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias..." Venäjän keisari Aleksanteri III kummittelee yhä Suomen rikoslaissa, sillä Suomessa on yhä muodollisesti voimassa vuoden 1889 rikoslaki.

– Laissa näkyy yhä sen aikainen hallitsija, mutta lain sisältö on tietysti aika paljon muuttunut niistä ajoista. Sisällöllisesti se on aivan jotakin muuta kuin 1889, rikosoikeuden professori Jussi Tapani toteaa.

Rikoslaissa on silti yhä nähtävissä jäänteitä vuoden 1889 alkuperäisestä laista ja vuosikymmenten takaisista muutoksista lakiin. Rikoslakiin tehtiin kokonaisuudistus 1976 lähtien ja viimeiset säädösmuutokset on tehty vuonna 2004.

Rikoslaissa muutamia puutoksia

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapanin mukaan Suomen nykyinen rikoslaki on muotoutunut sellaiseksi, että kansalaisten moraalikäsitykset vastaavat sitä suurimmilta osin, mutta muutamia puutteita hän näkee siinä.

Tällaiseksi puutteeksi hän mainitsee sen, ettei identiteettivarkauksista rangaista. Sosiaalisen median kasvun myötä toisen henkilön identiteetillä esiinnytään aiempaa useammin. Tämä ei kuitenkaan ole rangaistavaa nykylain alla.

Suomessa löyhä rangaistusasteikko

Seksuaalirikoksista saatavat tuomiot ovat puhuttaneet Suomessa viime vuosina tiuhaan. Monien mielestä seksuaalirikoksiin syyllistyneet saavat liian lieviä tuomioita. Seksuaalirikossäännöksiä on muutettu rikoslakiin jatkuvasti muutaman vuoden aikana.

Rikosoikeiden professori nostaa esiin nykyisestä laista seksuaalipalveluiden ostamisen rangaistavuuden. Nyt seksuaalipalvelun ostaminen on rangaistavaa Suomessa vain silloin, kun seksuaalipalvelua myy ihmiskaupan tai parituksen uhri.

– Joidenkin rikosten minimiangaistus pitäisi olla korkeampi, jolloin niistä pitäisi langettaa ankarampia rangaistuksia. Meillä on Suomessa hyvin maltillinen rangaistusasteikko käytössä, rikosoikeuden professori Jussi Tapani sanoo.