Raskas työ ei houkuttele – yhä suurempi osa sosiaalityöntekijöistä epäpäteviä

Muodollisesti epäpätevän henkilöstön osuus on kasvanut viime vuodesta Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Espoon sosiaalityöntekijästä jopa 40 prosenttia on vailla lain edellyttämää koulutusta. Raskas ja ja suhteellisen matalapalkkainen virkatyö ei houkuttele alalle koulutettuja.

sosiaalityöntekijät

Lain mukaan sosiaalityöntekijällä on oltava ylempi korkeakoulututkinto, mutta henkisesti kuluttava työ ei koulutettuja houkuttele. Epäpätevän henkilöstön osuus onkin kasvanut pääkaupunkiseudulla. Muodollisesti epäpätevien osuus sosiaalityöntekijöistä on kasvanut etenkin Vantaalla.

Muodollisesti epäpätevien sosiaalityöntekijöiden osuus vuonna 2013. Luvuissa ei mukana johtavia sosiaalityöntekijöitä.
Muodollisesti epäpätevien sosiaalityöntekijöiden osuus vuonna 2013. Luvuissa ei mukana johtavia sosiaalityöntekijöitä.
Muodollisesti epäpätevien sosiaalityöntekijöiden osuus vuonna 2014. Luvuissa ei mukana johtavia sosiaalityöntekijöitä.
Muodollisesti epäpätevien sosiaalityöntekijöiden osuus vuonna 2014. Luvuissa ei mukana johtavia sosiaalityöntekijöitä.

Kolme tonnia kuussa ei riitä

Sosiaalityöntekijöiden mukaan syitä tähän on kaksi.

– Asiakkaita per työntekijä on liikaa. Ja työnantaja ei ole käyttänyt tarpeeksi houkuttimia saada koulutettuja ihmisiä töihin. Yksi on palkkaus, toinen on muut työsuhteen ehdot. Kyllä lääkäripulaa on hoidettu näillä konsteilla, sanoo sosiaalialan ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Sosiaalityöntekijän keskipalkka on kolmen tuhannen euron luokkaa.

Esimerkiksi Helsingin lastensuojelun yhtä sosiaalityöntekijää kohden on keskimäärin yli 50 lapsiasiakasta ja Helsingissä tilanne on muuhun maahan verrattuna jopa hyvä: Monissa kaupungeissa, kuten Vantaalla, asiakkaita on yhtä työntekijää kohden kaksinkertainen määrä.

– Asiantuntijoiden ja sosiaalityöntekijöiden näkemys on, että sellainen 30 asiakasta olisi sopiva määrä, että pystyttäisi tekemään työtä niin kuin esimerkiksi lastensuojelulaki edellyttää, toteaa Helsingin johtava sosiaalityöntekijä Marjo Alatalo.

Kun työtä ei pysty tekemään niin laadukkaasti kuin toivoisi, monet karttavat kunnallista virkatyötä. Tämän tietää Alatalo, joka on 15 vuoden uransa aikana myös rekrytoinut uusia työntekijöitä.

– Vaikka olisi ollut lastensuojelun ihan avoin virkakin auki, on saanut jännittää, että kuinka tässä käy? Usein valinta on ollut yhden pätevän hakijan varassa, Alatalo sanoo.

Työntekijät vaihtuvat tiuhaan

Julkisuudessa sosiaalityö saa huomiota lähinnä silloin, kun hädässä olevan auttamisessa epäonnistutaan. Vähemmälle huomiolle jäävät työn puitteet, jotka eivät muutu. Sosiaalityöntekijöiden mukaan olennaisimmin sosiaalityön laatua laskee työntekijöiden vaihtuvuus.

Sosiaalityöntekijän pestiin voi palkata muodollista pätevyyttä vailla olevan – kuten opiskelijan – vuoden määräajaksi. Tämä johtaa siihen, että sosiaalityöntekijät vaihtuvat tiuhaan.

– Pitkäjännitteinen asiakassuhteen saaminen on kaiken a ja o. Nyt asiakkaat kokevat, että he alottavat tarinansa aina alusta, uudelle henkilölle. Siihen turtuu ja turhautuu, Alatalo havainnollistaa.