Haglund: 6-7 miljardin satsaus hävittäjiin on uskottavan puolustuksen edellytys

Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan vanhenevien Hornettien korvaamisesta pitäisi tehdä päätös jo vuonna 2019, eli runsaan neljän vuoden kuluttua. Kalliit hävittäjäkaupat ovat Haglundin mukaan ainoa vaihtoehto, jos halutaan pitää yllä uskottavaa puolustusta.

Kotimaa
Hornet
Yle

Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan kaksi seuraavaa hallitusta joutuu tekemään kalliita, mutta välttämättömiä päätöksiä puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pöydälle nostetaan puolustusvoimain toivomat lisämäärärahat asehankintoja varten.

Armeijan lisärahat merkitsevät että jostain muusta joudutaan säästämään, arvioi Haglund TV1:n Ykkösaamussa.

– Julkinen sektori on muutenkin sopeutusten edessä, joten tämä on aika vaikea vyyhti. Rahat pitää ainakin osittain löytää säästöjen kautta, koska ei voida laskea sen varaan että verotulot lähtevät nopeaan kasvuun. Ei voida myöskään laskea sen varaan että että otetaan lisää lainaa. Hallitusneuvotteluista onkin tulossa hyvin vaikeat ja se on hyvä kertoa jo tässä vaiheessa.

Haglundin mukaan asehankinnat on kuitenkin tehtävä, jotta puolustuskyky säilyisi.

– Puolustusvoimauudistus on nyt tehty ja se toi ne säästöt mitä pitikin. Se on tarkoittanut että sitruunasta on nyt puristettu kaikki mehut mitä sieltä on puristettavissa. Pidemmän päälle tarvitaan vanhenevan materiaalin uusimista, tai Suomen puolustus ei enää ole uskottava.

Haglund: Hävittäjät puolustuksen kivijalka

Vielä suurempi investointi on edessä kun joudutaan päättämään ilmapuolustusjärjestelmän uusimisesta ja nykyisten Hornetien korvaamisesta. Puolustusministeriön esiselvitysryhmä kartoittaa toukokuun mennessä mitä vaihtoehtoja tähän on olemassa.

– Minun arvioni mukaan ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hävittäjät, jos halutaan pitää yllä uskottavaa puolustusta. Lähdetään siitä että tämä on pakko hoitaa. Tietenkin on myös myönnettävä, että se on hyvin kallis projekti.

Alustavien arvioiden mukaan uusien hävittäjien hankinta tulee nielemään 6-7 miljardia euroa. Summa on niin suuri, että sitä ei voida tehdä puolustusvoimain budjetista. Haglundin mukaan tarvitaan erillisrahoitusta ja rahojen lohkaisua valtion budjetista.

Päätös pitäisi tehdä vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen, eli reilun neljän vuoden kuluttua.

– Nyt pitää suomalaisen puolustuskyvyn kannalta toivoa, että tässä neljän vuoden aikana saadaan talous kääntymään ja kasvua aikaiseksi. Nyt tehdään niitä arvioita siitä mitä tarvitaan, mitä on markkinoilla ja mihin meillä on varaa.

– Miehittämättömien lennokkien käyttö tulee maailmalla ehkä laajentumaan mutta en usko että niillä voidaan korvata hävittäjiä. Lennokit eivät myöskään ole mikään halpisratkaisu.

Puolustusyhteistyö: seurustelu, kihlaus, sitten naimisiin?

Haglundin mukaan puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa voisi myös täydentää Suomen puolustuskykyä.

– Ruotsin puolustusvoimilla on erittäin suorituskykyisiä osia. Etenkin sukellusveneet ja pinta-alukset, mutta myös ilmavoimat ovat hyvin suorituskykyiset. Voidaan varmasti pyrkiä siihen että osittain täydennämme toisiamme.

– Kovalla vauhdilla ollaan asiassa edetty, viime huhtikuussa allekirjoitettua yhteistyön tiivistämissuunnitelmaa on nyt toimeenpantu puoli vuotta. Liian kiirellä ei kuitenkaan saa edetä.

Yhteistyön tiivistymistä Haglund kuvailee seurustelusuhteeksi.

– Ensin seurustellaan, sitten ehkä jonain päivänä mennään kihloihin ja sen jälkeen naimisiin. Nyt ei kuitenkaan vielä olla siinä, eikä näin isoja asioita pidä kiirehtiä. Mahdollinen valtiosopimus saattaa olla tulevaisuuden asia, mutta se on poliittinen valintakysymys.