1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Korkman: Eurooppa on vihdoin USA:n linjoilla pääomittamisessa

Eurooppalaispankkien stressitestien voi olettaa olleen kattavat, sillä EKP:n on pakko varmistaa itselleen puhdas aloitus pankkien valvojana, sanoo Sixten Korkman.

Taloustieteen professori Sixten Korkman puhumassa talousfoorumissa tiedekeskus Heurekassa 26. elokuuta. Kuva: Valtioneuvoston kanslia

Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Sixten Korkmanin mukaan stressitestien toimivuus on ne järjestäneelle EKP:lle hyvin tärkeää.

– On tärkeää, että syntyy sellainen mielikuva, että tämä on kerrankin uskottava stressitesti. En epäile, etteikö EKP olisi tehnyt sitä huolella. Sillä ei ole varaa epäonnistua tässä.

Euroopan pankkivalvontaviranomainen EBA:n vuosina 2009-11 tekemiä testejä on yleisesti pidetty liian heppoisina. Se antoi useaan otteeseen puhtaita papereita pankeille, jotka kuitenkin pian ajautuivat ongelmiin.

Pöytä puhtaaksi ennen valvojaksi alkamista

EKP:n stressitesteillä oli Korkmanin mukaan kaksi merkitystä. Toinen on se, että EKP ei halua ottaa harteilleen pankkien valvontavastuuta, ennen kuin se on selvittänyt pankkien kunnon. Testaus ajoitettiin niin, että tulokset ovat valmiit, ennen kuin EKP ottaa eurooppalaispankkien valvonnan vastuulleen marraskuun alkupuolella.

– On luontevaa, että aloitetaan, jos ei nyt puhtaalta pöydältä, niin ainakin tilanteesta, jossa kaikki pankit ovat lähtökohtaisesti siedettävässä kunnossa. Se on tärkeä osa pankkiunionin rakentamista.

– Tämä puoli liittyy instutionaaliseen uudistukseen. Rahaliitto osottautui huonosti toimivaksi, tarvittiin valuvian korjaamista, Korkman toteaa.

Yhdysvallat pääomitti heti kriisin jälkeen

Toinen pääkohta uusi ote talouskriisin hoitoon. Korkman ottaa vertailukohdaksi Yhdysvallat, joka on toipunut kriisistä Eurooppaa nopeammin.

– Suurin ero on siinä, että Yhdysvalloissa pankit pakkopääomitettiin jo syksyllä 2008 heti Lehman Brothers -investointipankin kaatumisen jälkeen. Yhdysvaltain valtiovarainminsteriö ja keskuspankin pääjohtaja tekivät niille tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Niiden piti hankkia pääomaa markkinoilta tai sitten sitä järjestettiin TARP-ohjelmalla valtiovarainministeriöstä.

– Euroopassa taas ei ensin tehty mitään ja sitä seurasivat ne onnettomat [ensimmäiset] stressitestit, joille hevosetkin nauroivat. Tästä seurasi se, että eurooppalaiset pankit - etenkin etelän kriisimaissa - ovat olleet kyvyttömiä ja haluttomia turvaamaan sitä luotonantoa, jota talouden elpyminen olisi edellyttänyt.

Nyt Korkmanin mukaan on toiveita siitä, että pankkien toimintakyky todella varmistetaan.

Kuka maksaa?

Kaikkiaan 25 eurooppalaispankkia reputti EKP:n stressitesteissä. Käytännössä EKP siis ennustaa, että niiden vakavaraisuusaste putoaisi liian pieneksi, jos talous- ja työttömyystilanne huonontuisi selvästi.

Pankeista 12 on EKP:n mukaan jo ryhtynyt toimiin asian korjaamiseksi. Loppujen pitää kahden viikon sisällä esitellä suunnitelma pääoman hankkimisesta.

Korkmanin mukaan pankkiunionin tähtäimessä on se, että sijoittajavastuu toteutuu, mutta järjestelmä ei ole vielä valmis.

– EKP kartoitti pääomitustarpeet. Nyt seurataan, pystyvätkö nämä pankit hankkimaan pääomaa markkinoilta, vai tarvitsevatko ne viranomaisapua. Jos käy jälkimmäisellä tavalla, herää kysymys, toteutetaanko siinä sijoittajavastuuta. Minä luulen että se vähän jää nähtäväksi.