Kuhmossa tehdään puurakentamisen teollisuushistoriaa – CLT-levyihin kohdistuu isoja odotuksia

Maamme ensimmäinen CLT-levytehdas on viimeistelyä vaille valmis tuotantoon Kuhmossa. Kotimaisesta ristiinliimatusta puusta valmistettujen CLT-levyjen tehdastuotanto vauhdittaa puukerrostalojen rakentamista.

Kotimaa
CLT-levyä laitettaan rakennuksen sisäseinään
Timo Toivanen

Puun käyttö kerrostalojen kantavana rakenteena helpottuu, kun kuhmolainen CrossLam aloittaa suurien puuelementtien teollisen valmistuksen. Euroopassa tuttu rakennustapa on Suomessa harvinainen betonielemettien ja lainsäädännön puristuksessa.

Itävallassa järjestelmää on kehitetty 1990-luvulta saakka, ja se on tuttu myös Saksassa ja Sveitsissä. Puujaloilla seisovassa Suomessa sitä on aloitellut Stora Enso Itävaltalaisilla CLT-elementeillä. Markkinat ovat neitseelliset, sanoo CrossLamin toimitusjohtaja Juha Virta.

– Ehkä meidän yhdeksi valtiksi voi lukea kotimaisuuden. Me teemme tuotteen kotimaisesta tavarasta ja kotimaan markkinoille. Logistiikkaetu on merkittävä tekijä. Raaka-aine on suurin yksittäinen kustannustekijä tuotannossa, ja sen paikallisuus on iso juttu. Suomen puutavara on lujuusominaisuuksiltaan valtakunnan parasta, sekin auttaa.

Elementin mahdollisuudet kiinnostavat arkkitehteja

Ristiinliimattu, kolmisen metriä leveä ja jopa 12 metriä pitkä CLT-levy toimii yhtä aikaa sekä kantavana rakenteena että jäykisteenä. Työmaalla rakentaminen on hyvin nopeaa. Lisäksi sisäpinnalle asennettuna se on valmis seinäpinta.

Ikkunan muodon ei tarvitse olla neliö, se voi olla pyöreä tai mikä tahansa muoto, se antaa mahdollisuuksia.

Juha Virta

Jokainen CLT-elementti työstetään viimeisessä vaiheessa yksilöllisesti. Elementtiin tehdään kiinnityksille, putkituksille, ovi- ja ikkuna-aukoille tarvittavat muodot. Myös pinnanmuotoja voidaan tehdä. Arkkitehdit ovat mahdollisuuksista hyvin kiinnostuneita.

– Ikkunan muodon ei tarvitse olla neliö, se voi olla pyöreä tai mikä tahansa muoto, se antaa mahdollisuuksia. Merkittävä tekijä on myös se, että voimme käyttää pintamateriaalina erilaisia sahatavaralaatuja, niin kuusta kuin mäntyäkin, myös vähäoksaista tai oksaista, aivan kuinka arkkitehdit pinnan haluavat. Kiinnostusta on valtavasti, ja yhteydenottoja tulee päivittäin arkkitehdeiltä, rakentajilta ja rakennuttajilta, sanoo toimitusjohtaja Juha Virta.

Puu on myös ilmastonmuutoksen hidastajana hyvä materiaali. Puun sisältämä hiili sitoutuu pitkäksi ajaksi rakennukseen. Yrityksen asiakkaita ovat rakennuttajat ja rakennusliikkeet, mutta käytännössä tuotteet päätyvät useimmiten elementtitehtaille tai talotehtaille, jossa seinäelementit tehdään valmiiksi.

– Meidän tuote on se rakennuksen tai seinän kantava osa, johon lisätään ikkunat, ovet, mahdolliset lämmitysjärjestelmät ja tietysti ulkopuoliset eristeet.

Valmiit levyt suoraan rekkaan

Tehdas on suunniteltu siten, ettei yhtään tuotetta tehdä varastoon. Tulevan puutavaran varastosta tavara siirtyy erilaisten automaattisten ja puoliautomaattisten laitteiden kautta valtavaan automaattipuristimeen, jossa levy kootaan.

– Levy on siinä vaiheessa pituussuunnassa mittatarkka, leveyssuunnassa siinä on pieni leikkausvara. Vastaava laite on Suomessa vain ammattiopisto Lappialla Kemissä, johon on rakennettu oppimisympäristöä alan koulutukseen. Heidän kanssaan olemme tehneet jonkin verran yhteistyötä, sanoo tuotantoinsinööri Timo Toivanen.

CLT-tekniikka
Minna Aula / Yle

Levy viimeistellään valtavassa CNC-koneessa. Puuta ei mene yhtään hukkaan.

– CNC-koneen jälkeen hallissa odottaa kaksi rekan puoliperävaunua, jotka siirtävät levyt milloin mihinkin kohteeseen. Tällä hetkellä reunat, purut ja palat ajetaan hakkurin kautta naapuritontille, jossa niistä tehdään pellettejä. Isoille levynpalasille olisi jatkojalostaja tervetullut, sanoo Timo Toivanen.

Onko valtiolla riittävästi tahtoa?

Valtio tukee puu käyttöä kerrostaloissa. Hallitusohjelmassa halutaan nostaa puisten kerrostalojen rakentamisen osuus yhdestä prosentista 10 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Se tarkoittaa jopa 1 300 kerrostaloasuntoa vuodessa. Kuhmon tehtaan yhden vuoron 360 asunnon vuosikapasiteetilla tavoite lähenee.

– Tuotannon kasvattaminen vuoroja lisäämällä on tietysti helpoin tapa, se lisää kapasiteettia toisen 1 000 kuutiometriä kuukaudessa eli kahden 15-huoneistoisen kerrostalon rakentamiseen. Toisaalta emme tähtää ainakaan alkuvaiheessa vientiin, sanoo CrossLamin toimitusjohtaja Juha Virta.

Muutoksia kuitenkin tarvitaan edelleen, vaikka valtiolla tahtoa olisikin. CLT on vain osa puurakenteen tavoitteita, sanoo Virta.

Vaikka sitä on Keski-Euroopassa käytetty varsin pitkään, niin meillä tämä jako betonisten monikerrosrakennusten ja puisten, matalien rakennusten välillä on aika karkea ja tiukka.

Juha Virta

– CLT on haastava tuote sen takia, että se on uusi tuote markkinoilla. CLT tuotteena poikkeaa aikaisemmin tarjolla olleista puuvaihtoehdoista lujuutensa, jäykkyytensä ja rakenteellisten ominaisuuksiensa puolesta. Se antaa mahdollisuuksia paljon enemmän monikerroksisten kohteiden toteuttamiseen. Sitä kautta CLT tulee olemaan merkittävä osa siinä kasvussa mitä puulle haetaan.

– Vaikka sitä on Keski-Euroopassa käytetty varsin pitkään, niin meillä tämä jako betonisten monikerrosrakennusten ja puisten, matalien rakennusten välillä on aika karkea ja tiukka. Sinne puolelle tällä CLT:llä voitaisiin jotain muutosta saada aikaan, mutta se edellyttää paitsi valtiovallan toiveita ja tahtotilaa, myös muutoksia muun muassa palomääräyksiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön, jolla tehtäisiin tämä kilpailukenttä vähän tasapuolisemmaksi, toivoo Virta.

Kuhmon tehtaan tuotanto voi käynnistyä täydellä teholla, kun tehtaalla saadaan auditointi loppuun. Jo nyt tehdas tuottaa levyä kohteisiin, jossa ei tarvita sertifioituja lujuusominaisuuksia.

– Sertifiointoi on tuotteen ominaisuuksien osalta jo valmis. Mitoitusarvot, joita rakennussuunnittelijat ja rakentajat tarvitsevat, ovat jo olemassa. Ainoa mikä vielä puuttuu, on tehtaan auditiointi, joka on tarkoitus tehdä lokakuun aikana, että lähellä ollaan. Mitoitusarvot, jotka meillä jo on, eivät tietenkään muutu miksikään auditointivaiheessa. Siksi voidaan nyt jo tehdä kauppaa ja tarjota kohteisiin, jossa tarvitaan lujuusominaisuuksia, sanoo Virta.