Arvostelun ääripäät ahdistavat opettajia – "Aika julmaa sanoa pienelle lapselle, että hän ei ole koskaan kohtelias"

Virolahdella ja Miehikkälässä opettajat kokevat, että he joutuvat arvioimaan alakoululaisten käyttäytymistä ja huolellisuutta liian tiukoilla sanamuodoilla. Kunnilla on hyvin vapaat kädet käyttäytymisen arvioimiseen. Opetusneuvos sanoo, että ihannekoululainen ei ole enää alistuva, vaan aktiivinen ja itsevarma.

Kotimaa
Opettaja kirjoittaa liitutaululle
Juha Korhonen / Yle

Virolahden ja Miehikkälän ala- ja yläkouluissa halutaan muuttaa oppilaiden käytöksen arviointia. Peruskoulun 1.-6. luokilla oppilaan käyttäytymistä on arvioitu tähän mennessä muun muassa kohteliaisuuden, aktiivisuuden, tavaroista huolehtimisen sekä sääntöjen noudattamisen perusteella. Kaikkiaan kriteerejä on kymmenen. Opettaja arvioi käyttäytymistä ja huolellisuutta viisiportaisella asteikolla, jossa paras luonnehdinta on "aina". Esimerkiksi "oppilas on aina aktiivinen oppitunnilla". Muut luonnehdinnat ovat "useimmiten", "joskus", "harvoin" sekä "ei koskaan".

Opettajilta tulleen palautteen vuoksi käytöksen arviointia halutaan kuitenkin muuttaa. Asteikon ääripäät "aina" ja "ei koskaan" ovat opettajien mielestä arvioinnin kannalta vaikeat määritteet. Tällä viikolla kokoontuvalle kaakon kaksikon yhteiselle sivistyslautakunnalle esitetään, että paras arvosana olisi "erinomainen" ja huonoin "heikko". Numeroarvosteluun Virolahdella siirrytään käytöksen suhteen vasta yläasteella.

– Yläkoululaisten käyttäytymisnumerossa huomioidaan entistä enemmän positiivisuutta ja toisten huomioon ottamista, sanoo sivistystoimenjohtaja Auli Hyttinen.

Liian tiukat määritelmät

Klamilan koulun koulunjohtaja Miia Miinalainen kertoo, että hän itse hylkäsi arvostelun ääripäät heti, kun ne otettiin käyttöön muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä hän opettaa 5.-6. luokkalaisia.

– Käyttäytymisen arviointi on ollut erittäin vaikeaa. Ei ole mielekästä kirjoittaa paperiin, että oppilas olisi aina kohtelias tai toisaalta tuntuisi aika julmalta sanoa pienelle lapselle,että hän ei ole koskaan kohtelias, pohtii Miinalainen.

Takavuosina käyttäytymisestä oli suhteellisen helppoa saada arvosanaksi 10. Miinalaisen mukaan nykyään arvostelu lähtee kahdeksikosta, ja sitä paremman numeron eteen on jo nähtävä vaivaa. Aktiivisuutta ja pientä vilkkautta osataan jo pitää hyvinä ominaisuuksina.

– Tuntuu siltä, että lapsena olo on hyväksytty kouluissa, sanoo Miinalainen.

Aiemmin koulutettiin vähän sellaista hiljaisempaa ja alistuvampaa väkeä, jonka päälle tietoa kaadettiin

Arja-Sisko Holappa

Ei alistuvia, vaan aktiivisia nuoria

Kunnilla on hyvin vapaat kädet määritellä kriteerit käyttäytymisnumeroa annettaessa. Käytösnumeron antaminenkin on kunnan päätettävissä, mutta pääasiassa käytöksestä saa numeron todistukseen viimeistään seitsemännellä luokalla. Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa opetushallituksesta sanoo, että käytöstä arvioidaan nykyään yhä enemmän tilannekohtaisesti.

– Samanlainen käytös kaikissa tilanteissa ei aina välttämättä ole hyvä asia. On hyvä, että kriteerejä mietitään aika ajoin ja haetaan sitä ilmaisun tapaa, totea Holappa.

Vuosikymmenten kokemuksen perusteella Holappa sanoo, että hyvin käyttäytyvän oppilaan ihanne on muuttunut Suomessa.

– Aiemmin koulutettiin vähän sellaista hiljaisempaa ja alistuvampaa väkeä, jonka päälle tietoa kaadettiin. Nyt tavoitteet ovat ihan toisenlaiset. Tarvitsemme aktiivisia, osallistuvia ja itseensä luottavia nuoria. Hiljaa paikallaan istuva oppilas ei ole enää se ihanne, vaikka joissakin tilanteissa on osattava sekin.

Juttua täydennetty 28.10. klo 8.30. Lisätty tieto, että muutokset koskevat myös Miehikkälän kouluja.