Auttava puhelin ei ehdi vastata kaikille lapsille ja nuorille

Lasten ja nuorten auttavien puhelin-, nettikirje- ja chatpalveluihin tulevien yhteydenottojen tulva on valtava. Yleisiä aiheita on muun muassa tälle ajalle ominainen yksinäisyys sekä koulukiusaaminen.

Kotimaa
Lapsi istuu kiikussa.
Jukka Koski / Yle

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten auttava puhelin on päivystänyt jo yli 30 vuotta. Viime vuonna puhelin- ja nettipalveluissa pystyttiin vastaanottamaan noin 30 000 yhteydenottoa.

– Valitettavasti olemme siinä tilanteessa, että yhteydenottoja tulee koko ajan enemmän, kuin mihin pystytään vastaamaan. Tulva on aika valtava, kertoo auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Yksi syy tulvaan on Pajamäen arvion mukaan se, että matalankynnyksenpalveluun on helppo ottaa yhteyttä anonyymisti ja kasvottomasti ja kertoa asioista, jotka tuntuvat aroilta tai vaikeilta puhua.

– Se voi olla ensimmäinen vaikeasta asiasta kertomisen harjoittelu aikuiselle, kun asiasta puhutaan meidän päivystäjän kanssa.

Puhelin päivystää myös jouluna

Lasten ja nuorten auttavat palvelut on tarkoitettu alle 21-vuotaille, ja yhteydenottoja tuleekin tasaisesti eri ikäluokista. Runsaaseen yhteydenottomäärään mahtuu monentasoisia aiheita. Pajamäen mukaan auttavissa palveluissa on oltu tarkkoja siinä, ettei profiloiduta kriisipuhelimeksi.

– Meihin saa ottaa yhteyttä ihan mistä tahansa aiheesta. Mutta isoja teemoja ovat varsinkin murrosikäisillä lapsilla erilaiset ulkonäköön ja omaan kehitykseen liittyvät asiat. Nuoremmilla lapsilla varsinkin on arjen yksinäisyyteen liittyviä asioita. Itse aihetta tärkeämpää on esimerkiksi se, että saa iltapäivän tai illan pitkinä yksinäisinä tunteina keskustella jonkun aikuisen kanssa päivän kuulumisista, Pajamäki kertoo.

Vakavimmista aiheista ehdottomasti yleisimpiä ovat erilaiset ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset sekä koulukiusaaminen.

Tatjana Pajamäki

– Vakavimmista aiheista ehdottomasti yleisimpiä ovat erilaiset ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset sekä koulukiusaaminen, hän jatkaa

Pajamäen mukaan tietyt aiheet, kuten oma kehitys ja kaverisuhdehuolet, ovat jokaiselle sukupolvelle tyypillisiä. Tänä päivänä taas jonkintasoinen yksinäisyys näyttäytyy isommin.

– Lapsella tai nuorella ei ole luottoa tai ketään aikuista, kenen kanssa omia huolenaiheita uskaltaisi jakaa. Aika usein on myös niin, että lapsi ei ole tullut kuulluksi tai kohdatuksi, ja samaa huolta jatketaan päivystäjän kanssa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten palveluissa on kaikkiaan 200 vapaaehtoista. Lasten ja nuorten auttava puhelin on päivystänyt myös jouluisin. Viime jouluna avattiin ensimmäistä kertaa myös chat.

– Keskusteluja oli koko päivystysvuoron ajan. Jos vain on mahdollisuuksia, niin tänä vuonna teemme samoin, Pajamäki päättää.