Neliraajahalvaantuneen miehen kuntoutuspäätös viipyi – ”Moneen kertaan on rahasta puhuttu”

Hyppy mökkilaiturilta muutti Mika Uuraisen elämän. Kuntoutus käynnistyi omaisten mielestä liian myöhään. Päijät-Hämeen keskussairaalan johto sanoo, että potilaat pääsevät hoitoihin ja kuntoutuksiin, jotka ovat tarpeen ja potilaiden terveydentilan kohentamisen kannalta järkeviä.

Kotimaa
Ihminen istuu pyörätuolissa
YLE / Savo

Runsas puolitoista vuotta sitten lahtelainen Mika Uurainen hyppäsi mökkilaiturilta veteen kohtalokkain seurauksin. Järven pohjassa olleeseen kiveen osunut Uurainen sai neliraajahalvauksen.

Nyt 28-vuotias Uurainen kuntouttaa itseään Helsingin Käpylässä Validia-kuntoutuskeskuksessa. Kuntoutukseen mies pääsi lokakuun alussa.

Uuraisen avopuoliso Emmi Pakarinen ihmettelee, miksi Mika pääsi kuntoutukseen vasta puolitoista vuotta onnettomuuden jälkeen.

Pakarisen mukaan Uurainen haluttiin siirtää Päijät-Hämeen keskussairaalassa vietetyn ajan jälkeen suoraan kotiin. Keväällä Uurainen oli lyhytaikaisella kuntoutusjaksolla Tampereella. Pitkäaikaisempaa kuntoutusta hän saa odottaa edelleen.

– Taistelin Mikan kuntoutukseen pääsyn puolesta yli vuoden, Pakarinen kertoo.

Elokuussa, ennen kuntoutuspäätöstä, Pakariselle kerrottiin, että Uurainen siirretään keskussairaalasta kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle ja sitä kautta kotiin. Pakarinen tivasi sairaalan henkilökunnalta Käpylään kuntoutukseen pääsystä.

Taistelin Mikan kuntoutukseen pääsyn puolesta yli vuoden.

Emmi Pakarinen

– Moneen kertaan on rahasta puhuttu, ja siitä, ettei Käpylään oteta.

– Siinä meitä vedettiin ihan täysin höplästä, Pakarinen kertoo.

Pakarinen kertoo penkoneensa itse tietoa kuntoutuksesta. Hänelle selvisi pian, että Validia on valmis ottamaan Uuraisen kuntoutukseen.

– Käpylässä ihmeteltiin, miksei Mika jo ollut siellä, Pakarinen kertaa elokuisia tapahtumia.

Alun perin Uuraiselle kirjoitettiin Päijät-Hämeen keskussairaalasta avoin maksusitoumus, jonka turvin potilas saisi kuntoutusta niin pitkään kuin tarvetta sille olisi. Myöhemmin selvisi, että maksusitoumus olikin rajattu yhden kuukauden ajanjaksoksi.

– Kukaan ei kertonut meille, että hoitositoumus oli muutettu vain yhden kuukauden mittaiseksi. Tässä on kyse vain ja ainoastaan rahasta, uskoo Pakarinen.

Uuraisen kuntoutusjakso on siis katkolla lokakuun lopussa. Pakarisen mukaan Käpylästä on lähetetty Päijät-Hämeen keskussairaalaan maksusitoumuksen jatkoa käsittelevä pyyntö, mutta sairaalassa pyyntöön ei ole reagoitu.

Uuraisen onnettomuudesta aiheutuneet kulut eivät kuulu vakuutusturvan piiriin.

– Mikalla vakuutukset eivät korvanneet onnettomuudesta aiheutuneita kuluja, koska hänellä oli tapahtumahetkellä promilleja veressä.

Keskussairaalan johtaja: ”Nämä eivät ole koskaan raha-asioita”

Päijät-Hämeen keskussairaalan johtaja Martti Talja ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta korostaa, että raha ei ratkaise hoito- tai kuntoutuspäätöksiä tehtäessä. Talja toteaa, ettei keneltäkään potilaalta evätä vaikuttavaa hoitoa tai kuntoutusta.

– Nämä eivät ole koskaan raha-asioita. Koskaan ei ole kuntoutusta evätty.

– Kyse saattaa olla kyseisen henkilön omista tai omaisten odotuksista ja siitä, mikä on realiteetti. Kaikissa tällaisissa tapauksissa noudatetaan kansallisesti sovittuja menettelytapoja.

Talja sanoo, että halvaantuneiden potilaiden kohdalla on selkeät toimintamallit.

Potilaan kannalta tärkeintä on miettiä, mistä hoitokeinoista on todellista hyötyä.

Martti Talja

– Halvaantuneiden potilaiden kuntoutuksen koordinointi toteutetaan yliopistosairaaloissa ja mekin noudatamme tätä tapaa.

Hoito- ja kuntoutustarve arvioidaan kunkin potilaan kohdalla erikseen. Kunkin potilaan kohdalla tarkastellaan hoito- ja kuntoutuskeinoja niiden järkevyyden perusteella.

– Mietimme sitä, miten hoito toteutetaan ja millä voimavaroin. Potilaan kannalta tärkeintä on miettiä, mistä hoitokeinoista on todellista hyötyä.

Vaikka säästöjä haetaan myös Päijät-Hämeen keskussairaalassa taloudellisesti tiukkoina aikoina, niin potilaiden hoidon saantiin sillä ei ole vaikutusta, vakuuttaa Talja.

– Kehitämme omaa tekemistämme ja yritämme sitä kautta saada säästöjä.

Talja ihmettelee, miksi yksittäisiä tapauksia käsitellään julkisuudessa.

– Yksittäisiä tapauksia ei pitäisi käsitellä julkisuudessa laisinkaan, koska emme voi kertoa julkisuudessa niitä asioita, joita yksittäisten tapausten taustalla on. Näiden pitäisi olla potilaan ja hänen omaistensa sekä sairaalan välisiä asioita.