Länsisuuntaus vahvistuu Ukrainan parlamentissa

Syrjäytetyn presidentti Viktor Janukovytšin taustavoimat olivat vaalien suurimpia häviäjiä. Presidentti Petro Porošenkon ja pääministeri Arseni Jatsenjukin yhteistyö jatkunee, elleivät perustuslain uudistukset pyöräytä käyntiin uutta valtakamppailua.

Ukraina
Henkilö äänestämässä Ukrainan lipun väristen verhojen takana.
Tatyana Zenkovich / EPA

Ukrainan vaalitulos näyttää nostavan parlamentin suurimmiksi puolueiksi presidentti Petro Porošenkon blokin ja pääministeri Arseni Jatsenjukin Kansanrintaman.

Porošenko ja Jatsenjuk edustavat molemmat länsimyönteistä suuntausta. Pääministeri Jatsenjuk on esiintynyt Porošenkoa jyrkempänä haukkana suhteessa Venäjään.

Todennäköisesti Porošenkon blokki muodostaa hallituksen yhdessä pääministeri Arseni Jatsenjukin Kansanrintaman kanssa – mahdollisesti yhdessä länsiukrainalaisen Oma Apu -puolueen ja Julija Tymošenkon Isänmaa-puolueen kanssa.

– Jos he saisivat tämän kokoon ja osapuolet tulisivat toimeen, heillä pitäisi olla vahva parlamenttienemmistö vahvalla mandaatilla, mutta tämä on Ukraina, joten pitää katsoa, miten käy, tutkija Mark Teramae Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo.

Parlamentissa oppositioon jäisivät tuolloin lähinnä populistisen Oleh Ljaškon jyrkän kansallismielinen Radikaalipuolue ja pitkälti vanhaa Viktor Janukovytšin kauden kaartia edustava Oppositioblokki.

Tämä yhdistelmä tekisi oppositiosta erittäin epäyhtenäisen ja siten varsin heikon suhteessa hallitusrintamaan.

Ääntenlaskenta on kuitenkin vielä kesken, ja kuvioita mutkistaa sekin, että puolet kansanedustajista valitaan yhden kansanedustajan piireistä.

– Se on eräänlainen takaovi parlamenttiin, Teramae kuvailee.

Äänestystulokset yhden edustajan piireistä voivat nostaa Oppositioblokin parlamenttiin saamien edustajien määrää Ukrainan itäisiltä ja eteläisiltä alueilta.

Tulevalla hallituksella on edessään armottomia ongelmia: enemmän tai vähemmän jäätynyt konflikti itäisessä Ukrainassa Donetskin ja Luhanskin alueilla, kitkerät maakaasuneuvottelut vihamielisen Venäjän kanssa talven lähestyessä ja Ukrainan epätoivoisen vaikea taloustilanne.

Vakaa hallitus olisi tarpeen, jotta Ukraina voisi osoittaa kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle kykenevänsä toteuttamaan lainoituksen ehtona olevat ankarat talousuudistukset.

Itä-Ukraina on suuri kysymysmerkki

Suuri kysymys vaaleissa on ollut se, missä määrin itäinen Ukraina kokee uuden parlamentin edustavan itseään.

On syytä muistaa, että levoton Donbassin alue eli Luhanskin ja Donetskin alueet Venäjän rajan tuntumassa ovat vain osa Itä-Ukrainasta.

Ukrainan monipolvinen poliittinen kriisi on murentanut itäisen Ukrainan perinteiset valtapuolueet eli presidentti Viktor Janukovytšin Alueiden puolueen ja Ukrainan kommunistisen puolueen, jotka vaalivat läheisiä suhteita Venäjään.

Vanhaa valtarakennetta uudessa parlamentissa edustaa Juri Boikon johtama Oppositioblokki, joka on vain varjo entisestä valtapuolueesta. Kommunistipuolue ei näytä ylittävän äänikynnystä.

Jos parlamentissa valta näyttää liiaksi painottuvan Länsi-Ukrainasta kohoaville puolueille, se voi kasvattaa itäosien asukkaiden vieraantumista Ukrainan politiikasta.

Ennen tarkkaa kuvaa alueellisista tuloksista on vaikea arvioida itäisen Ukrainan asukkaiden suhdetta uuteen parlamenttiin.

Tutkija Mark Teramae korostaa, että tilanne Ukrainan itäosissa on hyvin mutkikas.

– Tietyt alueet Donetskissa ja Luhanskissa eivät kyenneet osallistumaan vaaleihin, monet päättivät olla osallistumatta ja suuri joukko ihmisiä on äänestänyt pohjimmiltaan entistä Alueiden puoluetta, Teramae sanoo.

– Toisaalta on ihmisiä, jotka kannattavat Porošenkoa ja siirtymää Euroopan suuntaan.

Sotilas ulkona.
Donetskissa ja Luhanskissa kaikki eivät kyenneet osallistumaan vaaleihin. Kuvassa ukranalaissotilas vartioi äänestyspaikka Itä-Ukrainassa Kramatorskin kaupungissa.Roman Pilipey / EPA

Valtasuhteet varjostavat yhteistyötä

Tällä hetkellä näyttäisi vahvasti siltä, että presidentti Porošenkon ja pääministeri Jatsenjukin yhteistyö jatkuu vaalien jälkeen.

Suhteisiin voi vielä ilmaantua mutkia, sillä ilmassa roikkuu kysymys presidentin ja pääministerin valtasuhteista.

– Yksi pääuudistuksista, joita ihmiset vaativat, oli jälleen rajoittaa presidentin valtaa ja antaa enemmän valtaa pääministerille, tutkija Mark Teramae muistuttaa.

Ukrainan niin sanotun oranssin vallankumouksen jälkeen perustuslakia muutettiin niin, että presidentin valtaa kavennettiin ja pääministeriä vahvistettiin.

Tämä kuitenkin johti valtakamppailuun oranssin vallankumouksen johtohahmojen, presidentti Viktor Juštšenkon ja pääministeri Julija Tymošenkon, valtakamppailuun.

Oranssin rintaman hajoaminen mahdollisti sen vanhan vihollisen, Viktor Janukovytšin, nousun presidentiksi. Janukovytš kumosi uudistukset ja palautti vanhan presidenttijohtoisen mallin.

Jos Maidanin protestiliikkeessä vaaditut institutionaaliset uudistukset toteutetaan, se voi johtaa uusiin intressikonflikteihin valtaeliitin sisällä.

Äärioikeisto ei noussut pelätysti

Venäjä on pelotellut äärioikeiston nousulle Ukrainassa. Vaalitulos ei näyttäisi vahvistavan näitä pelkoja.

Dmytro Jaroš.
Oikean sektorin johtaja Dmytro Jaroš.Sergei Dolzhenko / EPA

Maidanin protesteissa näkyvästi esiintyneet Svoboda-puolue ja protestien aikaan muodostunut Oikea sektori eivät puolueina näyttäisi ylittävän äänikynnystä. Oikean sektorin johtaja Dmytro Jaroš tosin näyttäisi pääsevän läpi yhden edustajan piiristä.

Jyrkintä nationalismia parlamentissa edustaa Oleh Ljaškon johtama Radikaalipuolue.

Toinen kysymys on, missä määrin sotatilan paine on työntänyt Ukrainan koko poliittista kenttää nationalistiseen suuntaan.

Parlamenttiin nousee nyt myös sotatoimissa näkyvää roolia esittäneitä henkilöitä, jotka voivat vaatia maan johdolta nykyistä kovempia toimia separatisteja ja Venäjää vastaan.