Näkökulma: Mikä hevosissa vihastuttaa?

”Hevoset ovat todella vaarallisia. Joka viikko vastaanotolle laahustaa röökille haisevia, loukkaantuneita hevostyttöjä”, totesi työterveyslääkäri tuttavalleni, jolla on hevosia. Hiukan asenteellista, eikö?

Näkökulmat
Johanna Talasterä hevostensa keskellä.
Johanna Viitanen

Hevonen on iso eläin, joka jo kokonsa takia herättää kunnioitusta ja ehkä myös pelkoa.

Tämä voi olla yksi syy siihen, että hevosia sekä inhotaan että rakastetaan.

Kaiken kaikkiaan hevoset herättävät suuria tunteita.

*Myös maaseudulla *asuu hevosvihaajia, jotka haluavat sulkea omat tiensä ja mieluiten myös yhteiset kylätiet hevosilta.

Antipatia hevosia kohtaan näkyy kieltokyltteinä ja ketjuina, joilla metsäautotiet on suljettu. Hevoset tuhoavat metsäpolut ja paskantavat tielle.

Astetta pahempi antipatia saa autoilijan ratsastajan turvallisuudesta – ja omasta turvallisuudestaan – välittämättä ohittamaan hevosen varomattomasti, usein tahallaan kohdalla kaasuttaen.

Paatunein hevosvihailmenee irrationaalisina tekoina. Eräs maanomistaja Inkoossa tapasi ampua haulikolla varoituslaukauksia ilmaan, jos ratsukko kulki hänen maitaan sivuavaa tietä pitkin.

Kansalainen viritti köyden naapurinsa ratsastuspolun poikki siinä toivossa, että ratsukko menisi nurin iltahämärässä.

Hausjärvellä puolestaan eräs ihan arvostetussa asemassa oleva kansalainen viritti köyden vähän alle polven korkeudelle naapurinsa ratsastuspolun poikki – siinä toivossa, että ratsukko menisi nurin iltahämärässä.

Erään tuttavan rajanaapuri kaataa puita ikään kuin vahingossa hevostarhan aidan päälle ja on valittanut viranomaisille sähköpaimenen häiritsevän hänen television katseluaan.

Kyse saattaa olla ihmisten välisistä kemioista. Ärsytystä herättääkin se hevosen omistaja, ei niinkään eläin, joka kuitenkin saa vihat niskoilleen. Molempien osapuolten kannattaa katsoa peiliin: sekä hevosen omistajan että sen naapurin.

Hevosharrastusta pidetään nykyään myös elitistisenä ja siksi se ärsyttää osaa ihmisistä. ”Ne rikkaat kaakkeineen!” Varakkaitakin toki hevospiireissä on, mutta moni maallemuuttaja, jolla on pihassaan hevosia, on itse asiassa ihan tavallinen keskituloinen ihminen.

Oikein kohdeltuna hevonenon jalo ja useimmiten jopa lempeä eläin. Yhteiskunta näyttäisi hyvin erilaiselta, jos meillä ei olisi aikanaan ollut hevosia. Maailman ensimmäiset kesyhevoset mahdollistivat ihmisten liikkumisen paikasta toiseen, populaatiot saivat uutta verta ja maatalous sai hevosesta uutteran työntekijän.

Yhteiskunta näyttäisi hyvin erilaiselta, jos meillä ei olisi aikanaan ollut hevosia.

Myös Suomi rakennettiin suomenhevosen avustuksella. Hevonen kuljetti ihmisiä, postia, veti auraa ja teki metsätyöt. Suomenhevonen veti tykkejä ja kuljetti miehiä talvisodassa ja jatkosodassa. Jotkut epäilevät, että ilman suomenhevosta ei välttämättä olisi itsenäistä Suomea.

*Pelkästään ratsastuksen *harrastajia on Suomessa nykyisin yli 170 000, raviväkeä noin 200 000 ja hevosia yli 75 000.

Röökinhajuisista ja loukkaantuneista hevostytöistä alentuvan tuhahduksen päästäneeltä lääkäriltä haluaisin kysyä, että entä ne nuuskaa räkivät, itsensä loukanneet lätkäpojat?

Montakohan minuuttia menee siihen, että Lahden Radion lähetysikkunaan tulee kommentti: ”taas se hevosakka siellä sauhuaa niistä hevosista!”