Syyhyepidemia kiusaa Seinäjoen keskussairaalassa

Seinäjoen keskussairaalassa painitaan syyhyepidemian kanssa. Syyhytapauksia on todettu tämän hetkisten tietojen mukaan 33 kappaletta, ja niitä voi ilmaantua infektiolääkäri Janne Laineen mukaan vielä lisää. Syyhypunkki on kiusallinen vaiva, joka leviää tiiviissä ihokosketuksessa ja aiheuttaa sekä ihottumaa että kutinaa.

terveys
YLE Keski-Suomi / Matti Myller

Seinäjoen keskussairaalassa painitaan kiusallisen tartuntataudin kanssa. Syyhy on kovastikin kutiseva syyhypunkin aiheuttama ihottuma, joka on levinnyt Seinäjoen keskussairaalassa muutamalla eri osastolla. Selvitystyö on edelleen osittain kesken, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan syyhytapauksia on todettu 33 kappaletta sairaalaepidemiaan liittyen.

– Tämä on tällainen kohtalainen epidemia, mutta ei ihan pienikään. Seinäjoen keskussairaalassa on nyt etsitty altistuneita ja heidän keskuudestaan niitä, jotka ovat saaneet taudin. Syyhypunkkia on ollut aika monella osastolla, mutta A32-sisätautiosastolta näitä tapauksia on ilmeisesti eniten tullut, kertoo Janne Laine, joka toimii infektiolääkärinä sekä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa että Seinäjoen keskussairaalassa.

Janne Laineen mukaan tapauksia voidaan todeta Seinäjoen keskussairaalassa lisääkin. Hänen mukaansa syyhypunkki on hidaskulkuinen ja sen diagnoosi on vaikea, mikä hidastaa selvitystyötä. Sairaalahenkilökunnalla on myös epäilys siitä, että syyhyä voi olla liikkeellä väestön keskuudessa myös muuten tavallista enemmän.

– Seinäjoella ihotautilääkärit kertoivat omana näppituntumahavaintona sen, että heidän mielestään syyhytapauksia on ollut tänä vuonna normaalia enemmän, eli on mahdollista, että tämä sairaalaepidemia on vain ilmentymä sellaisesta epidemiasta, joka on väestössä meneillään muutenkin, Laine sanoo.

Seinäjoen keskussairaalassa jatketaan selvitystyötä edelleen, ja lopullisia tuloksia odotetaan infektiolääkäri Janne Laineen mukaan arviolta kuukauden kuluttua.

Syyhypunkki on kiusallinen vaiva

Syyhypunkki leviää suhteellisen herkästi ihokosketuksessa.

– Tyypillisesti punkki kaivaa käytäviä sormien väliin ja kainaloihin sekä sukupuolielinten alueelle, mutta syyhy on täysin hoidettava tauti. Punkki tarttuu tiiviissä ihokosketuksessa, ja jos yksi vaikkapa perheestä sairastuu, hoidetaan koko perhe samalla kertaa, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen, joka toimii tällä hetkellä myös infektiolääkärinä Seinäjoen keskussairaalassa.

Syyhypunkkia hoidetaan Syrjäsen mukaan voiteilla ja tarvittaessa lääkehoidolla, eikä tartuntaketju ole yleensä kovinkaan pitkä.

– Syyhypunkki leviää sairaalahoidossa esimerkiksi potilaasta lääkäriin, joka on potilaan kanssa tiiviissä ihokosketuksessa. Usein tauti ei johda pitempiin ketjuihin kuin potilaasta henkilökuntaan ja sitä kautta henkilökunnan perheeseen. Esimerkiksi sairaalassa syyhystä ei voi koitua mitään vaarallista, mutta kiusallista se on, jos se tarttuu tai on tarttunut, Syrjänen jatkaa.

Mene lääkäriin, jos epäilet syyhyä

Jaana Syrjänen sanoo, että kun yhtä aikaa sairastuu enemmän ihmisiä kuin tavanomaisessa tilanteessa on ennakoitavissa, voidaan puhua epidemiasta.

– Kun tautitapauksia esiintyy enemmän kuin yksi tai kaksi, ja tauti on muutamalla todettu, voidaan käyttää epidemia-sanaa. Suomessa tehdään syyhydiagnooseja jatkuvasti ja erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Se on ihmisen loinen, Syrjänen sanoo.

– Sairaalassa ei hoideta ainoastaan niitä, joilla on oireita tai joille on tehty diagnoosi, vaan myös altistuneet, jotka ovat olleet potilaan kanssa tekemisissä. Näin epidemia saadaan pysäytettyä, Jaana Syrjänen kertoo.

Jaana Syrjänen korostaa, että syyhyepäilyissä kannattaa hakeutua lääkäriin.

– Jos epäilet syyhytartuntaa, kannattaa hakeutua terveyskeskuslääkärille, joka voi tutkia ihoa ja katsoa, onko siellä sellaisia syyhypunkin tekemiä käytäviä, jotka ovat tyypillisiä. Varsinkin jos on poikkeavaa kutinaa joka esiintyy etenkin öisin, voi olla hyvä tarkistaa tilanne, varsinkin siinä tapauksessa, jos jollakin lähipiirissä on todettu syyhy. Oireet alkavat yleensä kuukauden kuluttua tartunnasta, Syrjänen kertoo.