yle.fi-etusivu

Suomalaistutkimus löysi kaksi väkivaltageeniä – selittävät myös rähinäviina-ilmiötä

Suomalaisen professorin johtama tutkimusryhmä on löytänyt kaksi geeniä joilla on merkittävä yhteys väkivaltaiseen käytökseen. Löydetyt geenit selittävät mahdollisesti myös sen, miksi alkoholi tekee joistakin väkivaltaisia.

Kotimaa
Väkivalta
Yle

Kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti noin 900 suomalaisen rikollisen geeniperimän. Rikolliset jaettiin ryhmiin sen mukaan, miten paljon vakavia rikoksia he olivat tehneet. Tuloksista selvisi, että kahdella geenillä (MAOA ja CDH13) on vahva yhteys erittäin väkivaltaiseen käytökseen.

– Voisi karkeasti arvioida, että 5-10 prosenttia kaikista väkivaltarikoksista Suomessa näyttää selittyvän näillä kahdella geenivariantilla, kertoo tutkimusryhmää johtanut professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

Kysymyksessä on ensimmäinen kerta, kun pystytään osoittamaan yhteys geenien ja vakavan väkivaltarikollisuuden välillä. Tutkijat arvioivat, että jos ihmisellä on perimässään molempien geenien yhdistelmä, hänellä on muihin verrattuna 13-kertainen riski tehdä väkivaltarikoksia. Vaikka luku tuntuu korkealta, riski on silti edelleen pieni, sillä vain muutama prosentti ihmisistä syyllistyy vakaviin väkivaltarikoksiin.

Molemmat löydetyt geenit ovat melko yleisiä. Suurin osa kantajista ei ole väkivaltaisia ja käytöksestä vain puolet selittyy geeneillä, toinen puoli on ympäristön vaikutusta. Ilmiö ei koske vain suomalaisia: samoja väkivaltageenejä löytyy kaikkialta ja alueellisia eroja on vain vähän.

Geeni toimii mahdollisesti yhdessä alkoholin kanssa

MAOA-geenin vaikutus voi selittyä sen yhteydestä päihteisiin. Löydös selittää mahdollisesti sen, miksi joistakin tulee väkivaltaisia nimenomaan humalassa. Geeni ​nimittäin ​vaikuttaa keskushermoston välittäjäaineen dopamiinin hajottamiseen aivoissa. Alkoholin nauttiminen aiheuttaanopean dopamiinin vapautumisen. ​Korkealla dopamiinitasolla taas on yhteys aggressiiviseen käyttäytymiseen

Koska geeniperimää ei voi muuttaa tai parantaa, Jari Tiihosen mukaan paras keino puuttua näiden ihmisten väkivaltaisuuteen olisi vaikuttaa heidän päihteiden käyttöönsä.

– Siihen on keinoja. Jos henkilöille annettaisiin esimerkiksi disulfiraamia (antabus) pari kertaa viikossa valvotuissa olosuhteissa, se estäisi alkoholin käytön. Tällä olisi varmasti suuri vaikutus uusintarikoksen riskiin, uskoo Tiihonen.

Tiihonen ehdottaa myös, että lainsäädäntö mahdollistaisi toistuvasti väkivaltarikoksia tekeville yhdistelmätuomion. Tällöin väkivaltarikollinen voisi saada hieman lyhyemmän tuomion, jos hän sitoutuisi loppuelämän raittiuteen.

Geeniperimä ei lievennä rikostuomiota

Väkivaltageenien löytyminen ei Jari Tiihosen mukaan vaikuta siihen, miten rikollisia tuomitaan oikeudessa. Geeniperimä ei saa olla lieventävä asianhaara.

– Oikeuspsykiatrisen periaatteen mukaisesti minkään riskitekijän, kuten geenin tai aivovamman, ei pitäisi vaikuttaa syyntakeisuuteen tai tuomioon. Ratkaisevaa on ihmisen kokonaistoimintakyky, eli ymmärtääkö ihminen tekonsa ja pystyykö hän kontrolloimaan omaa käyttäytymistään.

Tosin ainakin yritystä geeniin vetoamiseen on jo nyt nähty. Tiihonen tietää tapauksia Italiasta ja Yhdysvalloista, joissa on yritetty jo aiempien epävarmojen tutkimusten perusteella saada tuomioon lievennystä geeniperimän perusteella.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Niuvanniemen sairaalan, ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin, THL:n, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Itä-Suomen yliopiston ja Rikosseuraamusviraston kanssa. Tutkimukseen osallistuivat muualta maailmasta muun muassa Harvardin yliopisto, Stanfordin yliopisto, Wellcome Trust, Sanger Institute ja Yhdysvaltain kansallinen alkoholitutkimuskeskus. Se julkaistiin Molecular Psychiatryssä, joka on maailman siteeratuin psykiatrian alan tieteellinen julkaisusarja.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

PISA-tutkimus

Professori Pisa-tutkimuksesta: ”Heikommin pärjääminen ei ole sukupuolikysymys”

Hiihtolajit

Krista Pärmäkoski vai Marit Björgen? Pärmäkoskella takana kotiedulla yllätysmomentti

Hiihto

Taistelupari: Iivo Niskanen vastaan Martin Johnsrud Sundby – maailman huippujen taistelu

Politiikka

Henriksson: Sairaalahoidon keskittämissuunnitelmat pitäisi panna jäihin – "On syntymässä suurempi kaaos kuin kukaan ansaitsee"