Asunnoton Kati alkoi rakentaa Pasilaan kivilinnaa syksyllä 1995 – työ jatkuu edelleen

Metsän suojassa, kivenheiton päässä Ilmalan junaseisakkeesta sijaitsee varsin erikoinen rakennelma. Kati Sinenmaa on rakentanut metsään kivilinnaa jo vuodesta 1995, eikä loppua näy. Vuosina 1995–2008 hän myös asui linnassa kesät talvet.

Kotimaa
Kati Sinenmaa esitteli rakentamaansa linnaa marraskuussa 2014. Tuolloin hän toivoi, että ihmiset löytäisivät paikan ja kävisivät rohkeasti vierailemassa.
Kati Sinenmaa esitteli rakentamaansa linnaa marraskuussa 2014. Tuolloin hän toivoi, että ihmiset löytäisivät paikan ja kävisivät rohkeasti vierailemassa.Vesa Marttinen / Yle
Kati Sinenmaan rakentamaan linnaan kuuluu useita muureja, kaivoja ja muita rakennelmia.
Asunnoton Kati rakensi kivilinnan keskelle Helsinkiä, kuuntele koko haastattelu täältä
Kati Sinenmaa esitteli rakentamaansa linnaa marraskuussa 2014. Tuolloin hän toivoi, että ihmiset löytäisivät paikan ja kävisivät rohkeasti vierailemassa.
Kati Sinenmaa esitteli rakentamaansa linnaa marraskuussa 2014. Tuolloin hän toivoi, että ihmiset löytäisivät paikan ja kävisivät rohkeasti vierailemassa.Vesa Marttinen / Yle

Puista pudonneet lehdet ovat peittäneet maan ja metsä koreilee syksyn väreissä. Kutreiltaan harmaantunut nainen haravoi linnansa pihaa ja valmistautuu jättämään sen talviteloille.

Tällä pienellä metsätilkulla Hakamäentien ja Ilmalan junaseisakkeen välittömässä läheisyydessä Kati Sinenmaa on kasannut kiviä muureiksi jo yli 19 vuoden ajan. Pasilan kivilinnaksi kutsutusta rakennelmasta löytyy muun muassa vankityrmä, kaariholveja, tekoaltaita sekä neljä metriä syvä kellari. Linnan halkaisija on silmämääräisesti arvioituna ainakin 50 metriä.

Kaikki alkoi kummelista

Linnan rakentamiseen johtaneet tapahtumat saivat alkunsa vuonna 1990, kun Sinenmaa muutti Helsinkiin kotikulmiltaan Pirkanmaalta. Laukaalla syntynyt, Ylöjärvellä lapsuutensa ja Tampereella nuoruutensa viettänyt nainen muutti Helsinkiin opiskelujen perässä.

Fysiikan opinnot Helsingin yliopistolla eivät kuitenkaan edenneet suunnitelmien mukaisesti.

– Tulin vuonna 1990 Helsingin yliopiston opiskelijaksi ja viisi vuotta myöhemmin huomasin, että opintoviikkoja ei ollut oikein kertynyt. Lähdin pois opiskelija-asuntolasta ja päädyin tänne, Sinenmaa kertoo.

– Ensimmäisen kerran olin tässä paikassa teltalla, ja halusin vain jättää tänne jonkinlaisen jäljen itsestäni. Aloin kasaamaan kivistä kummelia. Sitten huomasin, että kivien kasaaminen on hauskaa. Aloin tehdä niistä muureja.

Linna oli pitkään myös koti

Nyt hän on rakentanut muureja yli 19 vuoden ajan. Vuodet 1995–2008 Sinenmaa asui lähes läpeensä linnaan rakentamassaan puisessa mökissä. Mökki paloi ilmeisesti ilkivallan seurauksena vuonna 2008, ja samoihin aikoihin Sinenmaa sai kaupungilta tukiasunnon.

Linnan rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen. Yksiselitteistä syytä tähän on Sinenmaalta vaikea saada.

– Elämän pitää olla vähän niin kuin hullun hommaa. Ei kannata laittaa kireätä pipoa päähän ollenkaan.

– Tämä olisi kaikille terapeuttista hommaa, tehdä omin käsin muistomerkki itsestä tähän maailmaan.

Kun asiaa kysyy myöhemmin uudestaan, tulee astetta filosofisempi vastaus.

– Tämä on muistomerkki siitä, mihin yksittäinen ihminen pystyy. Jokaisella on varmasti sisässään jonkinlainen luontainen lahjakkuus, jota hyödyntää, jos olisi vapaus yhteiskuntajärjestelmästä. Jos toteuttaisi sitä sisintään, voisi syntyä jotain vastaavaa, ei välttämättä kivestä tehtyä vaan vaikkapa tietokoneohjelma.

Viranomaisten hiljainen hyväksyntä

Sinenmaan mukaan linnassa on vuosien varrella vieraillut niin poliiseja kuin virkamiehiä, ”ministereitä ja kanistereita”, tavallisia kadunkulkijoita sekä kansainvälisiäkin vieraita.

– Oslon sosiaalitoimen johtaja oli täällä käymässä toistakymmentä vuotta sitten. Se loikki tuolla kivikasojen päällä ja huusi ettei heillä ole mitään vastaavaa!

Hän tulkitsee, että rakennelma on saanut viranomaisilta hiljaisen hyväksynnän, koska kukaan ei ole häntä sieltä poiskaan häätänyt.

”Linna on allegoria hänen persoonalleen”

Helsinkiläinen Jouni Hiltunen ohjasi Sinenmaasta kertovan dokumenttielokuvan nimeltä Kosminen näytelmä, joka valmistui vuona 2005.

Hän seurasi Sinenmaata ja hänen linnanrakennusprojektiaan useamman vuoden dokumenttia varten. Elokuvan alussa Sinenmaa jättää pysyvästi yhteiskunnan suojamuurit taakseen ja muuttaa metsään.

– Linna toimi siinä aika vahvana allegoriana hänen persoonalleen. Se oli ikään kuin suojamuuri yhteiskunnalta, jonka ulkopuolelle Kati jättäytyi lähes täysin, Hiltunen sanoo.

Hiltunen muistelee, että kaikkia Sinenmaan kertomia asioita oli vaikea sellaisenaan uskoa. Joskus niille löytyi kuitenkin vahvistus muuta kautta. Yksi tällainen asia oli hänen yliopisto-opintonsa.

– Tapasin elokuvanteon aikana sattumalta hänen vanhan matematiikan professorinsa, joka sanoi, että Kati kuului hänen lahjakkaimpiin oppilaisiinsa.