Vesistöjen kunnostus on myös sosiaalinen tapahtuma

Pohjois-Pohjanmaalla on parin vuoden aikana pistetty alulle useita kymmeniä vesistöjen kunnostuskohteita. Vesistöjen hoidosta on jaettu tietoa erityisesti osakaskunnille ja paikallisille yhdistyksille. Omien lähivesien kunnostus on usein myös sosiaalinen tapahtuma.

Kotimaa
Vesikasvien niittokone.
Antti Soininen

Pohjois-Pohjanmaalla Oulujoen pohjoispuolella on tänä vuonna pistetty alulle noin 20 uutta vesistöjen kunnostuskohdetta. Kunnostuksen kohteena ovat erityisesti pienet järvet ja virtavedet. Myös uusia kosteikkoja on suunnitelmissa.

Niin sanotun VYYHTI-hankkeen aikana tänä vuonna maakunnan pohjoisosissa on jaettu tietoa siitä, miten kunnostustöihin haetaan rahoitusta ja miten käytännön työt kannattaa tehdä.

Mukaan on lähtenyt erityisesti osakaskuntia ja paikallisia yhdistyksiä. Myös muutama maanomistaja on innostunut omien maittensa vesien- ja ympäristön hoitoon.

Vastaava hanke toteutettiin edellisenä vuonna maakunnan eteläosissa ja silloinkin työn alle saatiin parisenkymmentä kohdetta.

Hanketta on vetänyt parin vuoden ajan ProAgria Oulu. Hankkeen projektipäällikkö Riina Rahkila nostaa tämän vuoden hankkeista esimerkiksi Pintamojärven kunnostuksen Pudasjärvellä. Monissa kohteissa vasta suunnitellaan rahoitusta ja työtapoja mutta Pintamojärvellä päästiin jo kesällä töihin.

– Siellä aloiteltiin kesällä jo hoitokalastusta ja Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteistyössä tutkittiin miten järveen tulevaa kiintoainesta voitaisiin vähentää, kertoo Rahkila.

Vesistönhoito yhdistää ihmisiä

Hanketta vetävä Riina Rahkila on huomannut, että lähivesien hoito on myös sosiaalinen tapahtuma.

– Kyllä sitä osoittivat tänä kesänä sekä työnäytös Olhavanjoella että Koillismaan niittotyönäytökset. Siellä taisi olla kaikissa näytöksissä 50-60 henkeä paikalla. Joissakin tilaisuuksissa paikalliset järjestivät kahvit ja makkaranpaistomahdollisuudet, muistelee Rahkila.

– Paikan päällä käytiin vilkasta keskustelua ja siellä ihmiset myös hienosti sanottuna verkostoituivat. Kyseessä on kuitenkin yhteinen asia ja yhteisen lähivesistön kunnostaminen yleensä yhdistää ihmisiä.

Joissakin tilaisuuksissa paikalliset järjestivät kahvit ja makkaran paistomahdollisuudet

Riina Rahkila

Viime vuonna opastuksessa keskityttiin Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin. Tuolloin alulle saatiin parisenkymmentä uutta kohdetta. Etelässä tehtiin pohjoista enemmän kosteikkoja.

– Tuo kosteikkoasia kiinnostaa siellä tosi paljon. Tänä vuonna eteläpuolisella alueella on pystytty sen verran olemaan vielä apuna että on tehty esimerkiksi Reisjärvellä uutta kosteikkokartoitustyötä. kertoo Rahkila.

Viime vuotinen työ ja uusi kartoitus poikivat jälleen uusia kunnostuskohteita.

– Sieltä on tässä reisjärven kartoituksessa löytynyt 70 kosteikkokohdetta Kotijoen ja Kiljanjärven valuma-alueilta. Siellä sitten lähteekin paikallinen yhdistys tekemään kunnalle aloitetta, että niitä lähdettäisiin viemään tulevina vuosina eteenpäin. Työtä näissä vesistöjen kunnostuksissa kyllä riittää, arvioi Riina Rahkila.