Tällainen on poliisin salainen tietorekisteri

Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti tänään tiistaina nostaa syytteet kolmea henkilöä vastaan niin sanotussa Putin-merkintäjutussa. Henkilöitä epäillään laiminlyönneistä salaisen rekisterin valvonnassa. Yle Uutiset selvitti, mikä on poliisin salainen rekisteri.

Kotimaa
Poliisin tunnus Pasilan toimitalon seinällä.
Yle

Valtakunnansyyttäjänviraston asiakirjoista selviää, että poliisin salainen rekisteri eli epäiltyjen tietojärjestelmä (Epri) perustuu 1980-luvun lopulla käyttöön otettuun poliisin kansalliseen vihjetietokantaan.

Ensimmäisen kerran epäiltyjen tietojärjestelmästä säädettiin lailla vuonna 1995.

Järjestelmän avulla oli alun perin tarkoitus tarkkailla ammatti- ja taparikollisia. Vuosien varrella rekisterimerkintöjen painopiste on kuitenkin siirtynyt järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä rikolliseksi katsottuja tai epäiltyjä liivijengejä.

Rekisteri sisältää tietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta voi seurata vankeutta. Myös rikokseen myötävaikuttavien henkilöiden tietoja voidaan kirjata rekisteriin, jos rikoksesta voi seurata yli kuusi kuukautta vankeutta tai kyseessä on huumausaineen käyttörikos.

Rekisteriin oli tämän vuoden syyskuussa kirjattu:

183 593 henkilöä

19 564 yhtiötä

20 722 ajoneuvoa

44 103 osoitetta

13 758 puhelinnumeroa

Niin sanotun Putin-merkintäjutun esitutkinnassa ilmeni, että epäillyistä tai myötävaikuttajista on ensimmäisessä vaiheessa kirjattu rekisteriin perustiedot. Tämän jälkeen rekisteriin on voinut vapaasti merkitä havainto- ja tarkkailutietoja, jotka koskevat epäiltyjä tai epäiltyjen seurassa olleita – riippumatta siitä, onko havainnoilla oletettuja yhteyksiä rikoksiin.

Havaintotiedoissa on ollut kyse liikkumisesta, vapaa-ajan vietosta, sosiaalisista suhteista ja seuralaisista. Valtakunnansyyttäjänvirasto katsoo, että havaintotiedoissa on runsaasti tietoa tapahtumista, joilla ei ole ollut lain edellyttämää yhteyttä mahdollisiin rikoksiin.

Epriin oli syyskuussa rekisteröity 9 316 ihmistä muina kuin epäiltyinä tai myötävaikuttajina.

Epäiltyjen tietojärjestelmä on rekisteri, jonka tieto on lähtökohtaisesti salaista, valtakunnansyyttäjänvirasto toteaa. Sen käyttöön on oikeus 1 400 henkilöllä. Rekisteriä käytetään 11 poliisilaitoksessa, keskusrikospoliisissa, suojelupoliisissa, Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa.

Täydennys 10.2.2016:

Poliisihallitus ja syyttäjä eivät ennen oikeudenkäyntiä päässeet yksimielisyyteen siitä, kuinka paljon Epri-merkintöjä on kaiken kaikkiaan on ollut.

Esitutkinnan alkaessa Poliisihallitus ilmoitti valtakunnansyyttäjänvirastolle, että rekisterissä olisi merkintä 183 593 eri henkilöstä. Sittemmin - syksyllä 2015 - tehty Poliisihallituksen tarkastusraportti toteaa, että Epri-rekisteröityjä onkin hieman alle 50 000.

Rekisteröityjen määrän putoamista alle kolmannekseen aluksi ilmoitetusta on selitetty sillä että, ensiksi annettuun lukuun oli vahingossa otettu mukaan myös rahanpesurekisterin tietoja sekä useita kirjauksia samasta henkilöstä.