Tutkimus: Elinkeinoelämän eliitti unohti kansainvälistymisen, eikä harrasta enää golfia

Vaikka Suomessa on keskusteltu paljon markkinavoimien vallan kasvusta, pankit ja suuryritykset ovat valtaeliitin mielestä menettäneet vaikutusvaltaansa. Eliittitutkimuksen mukaan tiede-eliitti on kansainvälistynyt vauhdilla, mutta elinkeinoelämän eliitin kansainvälistyminen on hidastunut 2000-luvun alun jälkeen.

politiikka

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta julkaisi tiistaina tutkimuksen Vallan sisäpiirissä. Suomalaisen eliittirakenteen muutos. Kirja nojaa peräti kolmen vuosikymmenen selvityksiin.

Suomalaiseen eliittiiin kuuluu enimmäkseen Etelä-Suomessa asuvia miehiä, jotka ovat koulutettuja. Lasikatosta puhumiselle näyttäisi kuitenkin olevan entistä vähemmän perusteita.

– Suomalaisen eliittirakenteen voidaan sanoa avautuneen alempien yhteiskunnallisten kerrostumien suuntaan 1990-luvun jälkeen, Ruostetsaari sanoo.

– Demokratian näkökulmasta tarkasteltuna tapahtunut muutos on positiivinen.

Kokoomuksen kannatus joukkotiedotuseliitissä kaksinkertaistunut

Valtaeliitin suurin puolue on kokoomus. Sen kannatus on kasvanut 1990-luvun alusta 28:sta 32 prosenttiin. 2011 toiseksi suurin valtaeliitin puolue on SDP 17 %:n kannatuksella, kolmas keskusta 14 %:lla. Perussuomalaisten kannatus valtaeliitissä on 2 %.

Vuonna 2011 elinkeinoelämän eliitissä kokoomusta kannatti 59 %, kertoo Ruostetsaari.

–Eniten puolueen (kokoomuksen) kannatus on kuitenkin vahvistunut joukkotiedotuseliitissä, jossa se on noussut 21 prosentista 50 prosenttiin.

Kirjankansi.
Vallan Sisäpiirissä kirjan kansi.Osuuskunta Vastapaino

Kulttuurieliitti on sulkeutunein eliittiryhmä

Kulttuurieliitti on kaikkein suljetuin eliittiryhmä alempien sosiaalisten kerrostumien rekrytoimiselle. Kulttuurieliittiin on ollut erityisen vaikeaa ponnistaa maanviljelijätaustasta, josta sinne nousseita oli vuonna 2011 vain 2 prosenttia.

– Kulttuurieliitti on ollut 1990-luvun alusta lähtien viljelijäkotien lapsille suljetuin eliittirtyhmä tai vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan vähiten puoleensavetävä sosiaalisen nousun kanava, Ruostetsaari sanoo.

Sen sijaan elinkeinoelämän eliittiin nousu maanviljelijätaustaiselta on selvästi lisääntynyt. Vuonna 1991 heitä oli 19 %, ja 2011 peräti 34 %.

Elinkeinoelämän eliitti arvostaa perhettä vasta iäkkäämpänä

Ruostetsaari on tutkimuksessaan jakanut eliitit seitsemään ryhmään: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede, kulttuuri.

Elinkeinoelämän eliitissä kodin, perheen ja ystävien vaaliminen on ollut muita eliittiryhmiä vähäisempää.

Vanhempana tilanne muuttuu: elinkeinoelämän eliitin harrastukset liittyvät kotiin, perheeseen ja ystäviin enemmän kuin missään muussa eliittiryhmässä.

Kulttuurieliitissä harrastetaan vähiten kotiin, perheeseen ja ystäviin liittyviä asioita. Sen sijaan kodin vaikutus menestymiseen oli 2011 suurin juuri kulttuurieliitissä, johon kuuluvista puolet katsoi kodilla olleen erittäin tai melko paljon vaikutusta uran valintaan.

Eliittiin nousemisessa tärkeintä kansainvälinen toiminta

Vuosien 1991-2011 arvokysymyksissä Ruostetsaari selvitti tapahtumia, jotka eliitin mielestä jälkeenpäin arvioituna näyttivät erityisen merkityksellisiltä eliittiin nousun kannalta.

Vuonna 2011 valtaeliittiin kuuluvat mainitsivat ensimmäisenä kansainvälisen toiminnan ja henkilösuhteet (27 % vastaajista), toisena nimitykset ja valinnat (24 %). Sen jälkeen urakehitykseen vaikuttavina tekijöinä mainittiin työkokemus, opiskelu yliopistossa, järjestötoiminta, opiskeluvalinnat ja poliittinen toiminta.

Ruostetsaaren kirjassa suurimpia yllätyksiä tarjoavat juuri elinkeinoelämän eliittiin liittyvät tulokset.

Siinä missä esimerkiksi tiede-eliitti on jatkuvasti kansainvälistynyt, elinkeinoelämän eliitin kohdalla 2000-luvun alun jälkeen kansainvälistyminen on Ruostetsaaren mukaan hiipunut.

Golfia pelaa nykyään joukkotiedotusvälineiden eliitti

– Elinkeinoelämän eliittiin rekrytoituneet eivät erotu nuoruudessaan erityisen kilpailullisina. Enemmän urheilua ovat nuoruudessaan harrastaneet sekä politiikan että joukkotiedotuksen eliitteihin vuonna 2011 kuuluneet, sanoo Ruostetsaari.

Golfia harrastettiin 1990-luvun alussa eniten elinkeinoelämän eliitissä, mutta 2010-luvun alussa joukkotiedotuseliitissä.

Elinkeinoelämän eliittiin nousseille on heidän nuoruudessaan ollut tyypillistä muita eliittiryhmiä vähäisempi kulttuurin harrastaminen.

Eliitin asenteet ovat pehmentyneet

Ruostetsaaren tutkimuksessa selvitettiin myös valtaeliitin asennemuutoksia vuosina 1991-2011.

Valtaeliitin mukaan demokratia on viime aikoina toiminut paremmin, samoin kansalaisten vaikutusmahdollisuudet (vuonna 1991 29 %, vuonna 2011 55 %). Yhteiskunnallisten asemien erot ovat eliitin mielestä yhä vähemmän hyväksyttäviä (41 %:sta 30 %:iin). Kannatus julkisten palvelujen yksityistämisestä tuotannon tehostamiseksi laski eliitin keskuudessa sekin (52 %:sta 20 %:iin).

Yksityisen sektorin roolia korostavan uuden julkisjohtamisopin (New Public Management) sekä uusliberalismin kannatus on jokaisena tutkimusvuotena ollut valtaeliitissä suurempaa kuin kansalaisten keskuudessa.

Valtaeliitin keskuudessa uusliberalismin huippukausi oli elinkeinoelämässä 2001, josta se on laskenut vuoteen 2011 tultaessa. Joukkotiedotuseliitin keskuudessa hallitsemisjärjestelmän uusliberaali kannatus oli 2011 suurempi kuin koko mittausjakson aikana.

Kansalaiset ja eliitti eri mieltä Nato-jäsenyydestä ja ydinvoimasta

Teemoja, joissa eliittien mielipiteet eroavat selvästi kansalaisten käsityksistä, ovat Euroopan integraatio, Nato-jäsenyys ja ydinvoima.

Kuilu eliitin ja kansalaisten välillä ilmenee myös, kun puheeksi otetaan työmarkkinareformi, julkisen sektorin koko, kunnalliset palvelut, tulonjaon tasa-arvo, huono-osaisten turva ja maahanmuutto.

Kansalaisten ja valtaeliitin käsitykset yhtyvät siinä, että eduskunnan, poliittisten puolueiden ja oikeuslaitoksen vaikutusvalta on kummankin mielestä vahvistunut 1990-luvun alusta lähtien. Vaikutusvallan menettäjiin kumpikin vastaajaryhmä luki myös palkansaajajärjestöt, maataloustuottajajärjestöt sekä yllättäen median.

Mittausjaksolla 1991-2011 valtaeliittien ristiriidat ovat vähentyneet erityisesti teollisuusyritysten ja luonnonsuojelijoiden kesken.