Ruukin pohjalaistehtailla hyvät näkymät

Ruukin pohjalaistehtaiden tulevaisuus näyttää hyvältä, vakuuttaa tänään Seinäjoella vieraillut yritysjohto. Rautaruukki siirtyi ruotsalaisen SSAB:n omistukseen kesän päätteeksi. Rakentaminen keskitettiin tytäryhtiö Ruukki Constructioniin, jonka johto kiertää nyt kaikki yksiköt läpi valaen uskoa tulevaan.

talous
Ruukki
Ruukki Constructionin johto vieraili Peräseinäjoen tehtaalla. Pasi Takkunen/Yle

Peräseinäjoen tehtaalla väki kuunteli tarkkaavaisena johdon näkemyksiä tulevasta. Taantuman vuodet eivät ole kohdelleet Rautaruukin yksiköitä silkkihansikkain, niinpä suhtautuminen uuteen raamikkaaseen ruotsalaisisäntään on ollut suopea, melkein toiveikas.

– Aivan hyvä, kun oli kuitenkin raskaat irtisanomiset takana, niin ei siinä oikein huonosti voinut käydä, toteaa pääluottamusmies Henri Kivistö Peräseinäjoen tehtaalta.

Yhdistymisen jälkeen rakentamistoiminnot on keskitetty uuteen divisioonaa eli tytäryhtiöön Ruukki Constructioniin. Sen pääkonttori löytyy Helsingistä ja tehtaat sijaitsevat Peräseinäjoella, Alajärvellä, Vimpelissä ja Ylivieskassa.

Ruukki Contruction on kansainvälinen divisioona, joka työllistää yhteensä 3600 henkilöä. Tuotantolaitoksia on yhteensä 16. Suomen lisäksi niitä on Ruotsissa, Virossa, Puolassa, Liettuassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Romaniassa.

Kasvu muualla tuo töitä myös pohjalaistehtaille

Talouden kituliaat kasvunäkymät tuovat haasteita tulevaan, mutta tällä hetkellä tilauskanta on hyvä, eikä Ruukki Contructionissa näköpiirissä ole supistustarpeita. Näin huolimatta siitä, että konsernintasolla esimerkiksi SSAB:n Seinäjoen yksikössä ovat yt-neuvottelut käynnissä.

– Meillä on ollut vaikeita aikoja monta vuotta, nyt voisi sanoa että sekä Suomessa että Ruotsissa meillä on tähän markkinakysyntään nähden sopiva määrä tehtaita, sanoo johtaja Marko Somerma.

Pääluottamusmiehen näkökulmasta, töitä riittäisi tällä hetkellä useammallekin käsiparille. Tällä hetkellä Peräseinäjoen tehtaalla työskentelee yhteensä 160 henkilöä.

– Meitä on täällä mun mielestä liian vähän, pitäisi vahvasti pyrkiä kasvamaan että alkaisi olemaan tuotanto sellainen kun sen pitäisi, tuumii pääluottamusmies Henri Kivistö.

Töitä siis tällä erää riittää ja yhtiön johto uskoo, että vaikka rakentaminen hiipuu konsernin kotikulmilla Pohjoismaissa, kasvu muualla tuo töitä myös pohjalaistehtaille.

– Me ollaan vähän sitä mieltä että turha lamasta enää puhua, se ei ole enää muotia. Vaikka kävisi niin että ensi vuosi ei ole parempi, kuten Suomessa todennäköisesti ei ole, on kuitenkin maita joissa kysyntä on parempi, uskoo johtaja Marko Somerma.