Taantuma syventää omakotitalo-omistajan ahdinkoa – katso, miten asuntojen hinnat ovat kehittyneet kunnassasi

Vuosituhannen alusta lähtien kolmannes kunnista on menettänyt asukkaitaan yli 124 000. Tämä alkaa näkyä varsinkin taantuvien teollisuuspaikkakuntien omakotitalojen hintalapuissa. Haluatko tietää, miten sinun asuinalueesi asuntojen arvot ovat kehittyneet? Yle Uutisten Asuntokone kertoo, miten omakotitalojen ja asuntojen arvot ovat muuttuneet alueittain vuodesta 1985 viime vuoteen saakka. Samalla kone ilmoittaa, miten hinnat ovat kehittyneet suhteessa keskipalkkaan. Omakotitalojen hinnat on ilmoitettu asunnon ja tontin yhteishinnalla.

talous

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ladataan...
Selaa huoneistojen ja asuntojen myyntitietoja valitsemalla talotyyppi sekä postinumeroalue tai kunta.Lähde: Tilastokeskus, Suomi postinumeroalueittain -palvelu, Maanmittauslaitos

Satakunnassa sijaitsevan Harjavallan omakotitalo-omistajat ovat ikävässä asemassa. Talojen ja tonttien yhteenlasketut keskineliöhinnat ovat 2000-luvulla laskeneet lähes neljä prosenttia.

Kiinteistökeskus Satakunnan toimitusjohtaja ja kiinteistövälittäjä Pauli Marku arvioi syyksi vanhat asunnot.

– Meillä oli 1990-luvulla useita vuosia, ettei taloja rakennettu lainkaan. Nyt markkinoilta puuttuvat 1990-luvun omakotitalot, jotka nostaisivat hintoja jonkin verran.

Samaan aikaan Harjavallassa on ollut hieman muuta maata korkeampi työttömyys. Profiililtaan Harjavalta istuu viiden halvimman omakotikunnan joukkoon.

Eura, Keuruu, Kemi ja Uusikaupunki ovat kaikki teollisuuspaikkakuntia, joissa työpaikat ovat olleet vaakalaudalla. Esimerkiksi Kemissä työpaikkojen määrä paperiteollisuudessa on vähentynyt vuosikymmenien varrella.

Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Hannu Kytö sanoo, että rakennemuutospaikkakuntia uhkaa omakotitalojen halpeneminen. Myös muita vaaravyöhykkeitä Suomesta löytyy.

– Näitä löytyy Itä-Suomen puu- ja paperiteollisuuspaikkakunnista. Satakunnassa Porin ja Rauman seutu ovat myös tulleet tutkimuksissa esiin.

Laman ja taantuman aikana ihmiset muuttavat entistä aktiivisemmin työn perässä kasvukeskuksiin. Tämä puolestaan pistää omakotitalosijoittajat teollisuuspaikkakunnilla entistä ahtaammalle.

Työllisyys on merkittävin selittäjä siinä, miten paikkakunnan asuntojen arvot ja hinnat kehittyvät.

Arviot arvottomista asunnoista vaihtelevat

Julkisuudessa on ollut pitkään puhetta omakotitaloista ja osakeasunnoista, jotka menettävät arvonsa.

Asuntolainoihin keskittyneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi Yle Uutisille lokakuun alussa, että puolet asunnoista sijaitsee tulevaisuuden asuntomarkkinoiden ulkopuolella.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm puolestaan sanoi, että joka kymmenennen asunnon arvo laskee. Samaa mieltä on myös erikoistutkija Hannu Kytö.

– Jos ajatellaan tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän, niin karkea arvio on se, että kymmenisen prosenttia menettää reaaliarvoansa.

Reaalisella arvolla tarkoitetaan yleensä hinnan nousua tai laskua, josta on poistettu rahan ostovoiman heikkenemisen vaikutus. Viimeisen 13 vuoden aikana hinnat ovat kasvaneet noin 26 prosenttia.

Yle Uutisten Asuntokoneesta selviää, että 193 kuntaa 320:sta on pudonnut tilastojen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa on tehty alle 15 kauppaa vuodessa.

Tämän vuoksi niissä ei voida laskea keskimääräistä kauppahintaa luotettavasti.

– Valtaosa kunnista on Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjanmaan pieniä maaseutukuntia, joissa on alle 5 000 asukasta. Siellä kaupankäynti on hiljaista, mutta taantuma hiljentää sitä edelleen, erikoistutkija Kytö sanoo.

Harjavalta, Eura, Keuruu, Kemi ja Uusikaupunki eivät siis ole Suomen halvimpia omakotitalokuntia, vaikka tilastot sen puolesta puhuvatkin.

Pääkaupunkiseudun hinnat kärjessä

Pääkaupunkiseudun kunnissa omakotitalot ja tontit säilyttävät arvonsa parhaiten. Kalleimmat neliöhinnat löytyvät Helsingistä ja sen naapurikunnista. Kymmenen kärkeen pääsee Uudenmaan ulkopuolelta vain Tampere.

Samoin kovinta hintojen kasvu on ollut 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla. Suomessa näkyykin merkkejä siitä, että muuttovoittoalueet syntyvät tarkasti määriteltäville alueille.

Muuttotappioalueet sen sijaan hajaantuvat ympäri Suomea. Erikoistutkija Hannu Kytön mukaan Suomessa on tällä hetkellä vain kolme houkuttelevaa maakuntien keskuskuntaa: Turku, Tampere ja Helsinki.

– Tällä hetkellä Helsinki voittaa useita tuhansia asukkaita maan sisäisen muuton myötä ja sen lisäksi maahanmuutto lisää kaupungin asukaslukua. Turkukin on kääntynyt viime vuoden aikana selkeäksi muuttovoittokunnaksi. Tampereella on pitkään ollut paras tilanne Suomessa.

Tampereen seudun kehityksellä Kytö viittaa siihen, että kaupunkiin muuttaa veroja eniten maksavat asukkaat. Maan asuntokehitystä uhkaa entistä suurempi keskittyminen, sillä Oulu ei enää ole yhtä vetovoimainen kunta kuin aiemmin.

– Oulun työpaikkamenetykset tulevat näkymään. Kaupungissa on vielä nuorta väestöä, joka alkaa etsiä töitä muualta. Se taas kiihdyttää asuntojen arvon alenemista.