Kokeilu: sähköyhtiö sulkee lämmityksesi harvoin, sinä saat rahaa jatkuvasti

Omakotitalon sähkölämmittäjä voi kohta saada toistasataa euroa vuodessa, jos suostuu pattereidensa sulkemiseen sähköverkon horjuessa. Yrityksille mahdollisuus on olemassa jo nyt, suuret tehtaan ovat toimineet häiriöreservinä vuosikausia.

Kotimaa
Fingridin sähkönjakeluverkkoa.
Fingrid

Pari kertaa vuodessa Suomen sähköverkko on kaatumisen partaalla. Syynä voi olla vaikka se, että ydinvoimala tippuu verkosta tai iso maidenvälinen siirtokaapeli menee rikki. Sähkö loppuu kesken, ellei jotain tehdä nopeasti.

Jotta kodeissa pysyvät valot päällä ja patterit lämpiminä, kantaverkkoyhtiö Fingrid ottaa käyttöön niin sanotun häiriöreservin. Isot voimalaitokset kasvattavat tuotantoa ja paljon sähköä käyttävä teollisuus vähentää kulutusta.

Esimerkiksi terästehtaille maksetaan joka kuukausi rahaa siitä, että ne lupaavat tarvittaessa sammuttaa osan sähkösyöpöistä koneistaan. Mitä enemmän laitteita tehdas voi tarvittaessa sulkea, sitä enemmän se saa Fingridiltä rahaa - silloinkin kun häiriötilanteita ei ole.

Nyt samanlainen kaupanteko on avautumassa tavallisille kotitalouksille.

Joustavia yrityksiä etsitty vuosi

Helsingin Energia on vuoden verran tarjonnut suurteollisuutta pienemmille yrityksille ja yhteisöille mahdollisuutta tienata rahaa kysyntäjousto -palvelulla. Helsingin energia niputtaa palvelun asiakkaat yhdeksi kokonaisuudeksi ja myy sen pakettina Fingridille.

Jotta tähän häiriöreserviin pääsee, on yrityksen luvattava sulkea tarpeen vaatiessa vähintään 200 kilowatin edestä laitteita. Se vastaa noin viittäkymmentä sähkökiuasta. Helsingin Energian mukaan 1000 kilowatin häiriöreservillä on voinut tienata 80 000 - 250 000 euroa vuodessa.

Omakotitaloja testataan tänä talvena

Nyt Helsingin Energia testaa ensimmäisenä Suomessa kotitalouksien soveltumista häiriöreserviksi. Jos vaikkapa laivan ankkuri katkaisee Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin, kymmenestä sähkölämmitteisestä helsinkiläistalosta pitäisi sammua patterit. Vapaaehtoisten ei pitäisi joutua sentään värjöttelemään, sillä katkot kestävät yleensä 5-15 minuuttia.

Helsingin Energian kehityspäällikkö Ossi Porri arvioi, että sähkölämmitteisestä omakotitalosta voisi löytyä häiriöreserviä 250 euron arvosta vuodessa. Mutta lukuisten pienten asiakkaiden niputtaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi vaatii paljon paperitöitä ja kenties uusia laitteita. Siksi hän ei uskalla vielä sanoa, kuinka paljon 250 eurosta päätyisi omakotiasujan lompakkoon.

Hyvässä lykyssä omakotitaloon ei tarvitse asentaa uusia laitteita lainkaan. Joillakin sähkölämmittäjillä on jo kotona laite, joka lämmittää vettä silloin, kun sähkö on halpaa – kysyntäjoustoa sekin. Nyt selvitetään, kuinka hyvin samat laitteet suoriutuisivat lämmityksen katkaisemisesta, kun sähköverkon vakaus on vaarassa.