Suomalaissotilaiden painoarvo kasvaa Pohjois-Afganistanissa

Suomella on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna selvästi enemmän joukkoja Afganistanissa, kun muut maat ovat kotiuttaneet suhteessa enemmän joukkojaan maasta. Monessa ISAF-maassa on alkanut jo tilinteko 13 vuotta kestäneestä ISAF-operaatiosta, joka päättyy vuodenvaihteessa.

Ulkomaat
Ruotsin ja Suomen sotilaita ISAF -joukoissa.
Ruotsin ja Suomen sotilaita ISAF –joukkojen seremonioissa Mazar-e-Sharifissa.Mirwice Sahel / AFP

Suomen painoarvo Afganistanin operaatiossa on kasvanut sen myötä, kun muut ISAF-maat ovat vetäneet joukkojaan pois Afganistanista. Monelle osallistujamaalle ISAF:in muuttuminen pienimuotoisemmaksi tukioperaatioksi on tarkoittanut lähes kaikkien sotilaiden vetämistä pois maasta. Suomi on poikkeus, jolle jää suhteellisesti enemmän joukkoja Afganistaniin.

– Suomen prosentuaalinen osuus on kasvanut sikäli, että olemme kahdeksan suurimman osallistujamaan joukossa pohjoisessa, suomalaisjoukkojen komentaja Pekka Kortelainen kertoo Yle Uutisille Mazar-i-Sharifin tukikohdasta.

Suomi on ohittanut esimerkiksi Ruotsin joukkojen määrässä. Ruotsilla oli pitkään Afganistanissa 500 sotilasta, mutta joukkojen määrä on typistetty kymmenesosaan. Tällä hetkellä maassa on noin 50 ruotsalaissotilasta.

Suomi on suurinpiirtein puolittanut joukkojensa määrän huippuajoista: enimmillään suomalaissotilaita oli 195, tällä hetkellä joukoissa palvelee 84 sotilasta.

– Saksalaisia ja amerikkalaisia on lähtenyt täältä paljon pois ja maat ovat olleet suurimmat kokonaismäärän tiputtajat. Silloin pienet valtiot nousevat suhteessa suuremmiksi, suomalaiskomentaja Pekka Kortelainen kertoo.

Suomalaiset valmiita uuteen operaatioon

ISAF-operaatiota jatkaa tammikuussa tukioperaatio Resolute Support, "Päättäväinen tuki".

Tukioperaation tehtävänä on opastaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja, eikä kansainvälisten joukkojen pitäisi enää osallistua taisteluihin. Jatko-operaatioon osallistuu kaikkiaan 12 000 sotilasta. Enimmillään Afganistanissa on ollut 140 000 sotilasta.

Partiointi suomalaisten tukikohdan ulkopuolella on loppunut

komentaja Pekka Kortelainen

Suomalaiset ovat toimineet jatko-operaation edellyttämällä tavalla jo pitkään. Partiointi suomalaisten tukikohdan ulkopuolella on loppunut. Sen sijaan suomalaiset käyvät lähes päivittäin opastamassa Afganistanin armeijaa kolmessa eri tukikohdassa Mazar-i-Sharifin läheisyydessä. Rivisotilaiden koulutusta ei juurikaan tehdä, vaan suomalaiset opastavat upseereita pyörittämään armeijakoneistoa.

– Aikaisin aamulla lennetään helikopterilla afganistanilaisten tukikohtaan. Varuskunnassa työskennellään afgaaniupseerien kanssa kulloisenkin neuvontasuunnitelman mukaan, komentaja Pekka Kortelainen sanoo.

Operaation tilinteko alkanut

Kohta 13 vuotta kestäneen operaation jälkipyykki on alkanut monessa ISAF-maassa. Suomalaiskomentaja muistuttaa saavutuksista.

– Operaatioin aikana on koulutettu 350 000 Afganistanin turvallisuusjoukkojen jäsentä, teitä on tehty 30 000 kilometrin verran ja 8 miljoonaa lasta on päässyt kouluun, komentaja Kortelainen luettelee.

Saavutusten lisäksi monissa muissa maissa on alettu arvioimaan operaation aikana tehtyjä virheitä. Brittijoukkojen entinen komentaja Peter Wall tunnusti viime viikolla BBC:lle, että brittisotilaita oli liian vähän Etelä-Afganistanin Helmandissa, missä britit joutuivat verisiin taisteluihin talibaneja vastaan.

Suomesta poiketen tilinteko on alkanut myös poliittisella tasolla monissa maissa.

Saksassa maan ulkoministeri Frank Walter Steinmeier katui hiljattain, että Nato yritti saada Afganistanin jaloilleen liian nopeasti. Operaation tavoitteet olivat yltiöpäiset, eikä odotuksia pystytty täyttämään.

Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehdessä lokakuun alussa julkaistussa kirjoituksessa Steinmeier varoitti, että Afganistanista ei pitäisi vetäytyä liian nopeasti kuten Yhdysvallat teki Vietnamissa vuonna 1975.

Erityisesti Saksan entisellä vastuualueella Kunduzin maakunnassa turvallisuustilanne on pahentunut. Taliban on vallannut nopeasti uusia alueita ulkomaisten joukkojen vetäydyttyä.

Maakunnan kuvernöörin sekä Kunduzin kaupungin pormestarin epäillään vehkeilevän Talibanin kanssa alueen muita kapinallisia vastaan. Maakunnan johto on saattanut jopa antanut aseita ja ruokaa talibaneille, arvioidaan Afghan Analyst Network -tutkimuslaitoksen syyskuussa julkaisemassa arviossa.

Kunduzin tilanne kertoo huolestuttavalla tavalla valtataisteluista, joita on puhjennut Afgansitanissa ISAF-joukkojen vetäytymisen jälkeen.

Silti Nato uskoo, että tammikuussa alkava jatko-operaatio voidaan ajaa alas nopeasti. Vuoden 2015 lopulla jatko-operaation 12 000 sotilaasta vedetään pois noin puolet. Vuonna 2016 Afganistanissa pitäisi olla enää muutamia satoja ulkovaltojen sotilaita, jotka toimisivat lähinnä suurlähetystöistä käsin.