Väsymysoireyhtymää potevien aivoista löytyi poikkeavuuksia

Kroonisen väsymysoireyhtymän aiheuttajaa ei tunneta eikä siihen ole vakiintunutta hoitoa. Tutkimuksessa havaitut poikkeavuudet voivat auttaa diagnosoimaan oireyhtymää.

terveys

Stanfordin yliopiston tutkijat ovat löytäneet väsymysoireyhtymää potevien aivoista rakenteellisia poikkeavuuksia, jotka voivat auttaa sairauden diagnosoinnissa. Poikkeavuudet saattavat myös liittyä sairauden syntymekanismiin.

Lääketieteellisessä Radiology-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 15 potilaan ja verrokin aivokuvauksiin.

Kun tutkijat vertasivat potilaiden ja verrokkien aivokuvia, he havaitsivat eroja aivojen valkean aineen määrässä. Valkeaa ainetta oli potilailla vähemmän kuin terveillä, mikä saattaa johtua väsymysoireyhtymään kuuluvasta tulehdustilasta.

Potilaiden aivoissa oli lisäksi muita poikkeavuuksia, jotka todennäköisesti liittyivät väsymysoireyhtymään. Potilaiden aivoissa oli johdonmukaisia poikkeavuuksia hermoradan osassa (arcuate fasciculus), joka yhdistää otsalohkon ja ohimolohkon.

Lisäksi potilaiden aivojen harmaassa aineessa oli paksuuntumista kohdissa, joita arcuate fasciculus yhdistää. Nämä poikkeavuudet olivat sitä suurempia mitä pahemmat väsymysoireyhtymän oireet potilaalla oli.

Yhdysvaltalaisten tulokset pitää varmistaa uusissa tutkimuksissa, mutta ne viittaavat aivomuutoksiin, jotka joko johtuvat väsymysoireyhtymästä tai ovat osa sitä. Nämä poikkeavuudet voivat auttaa diagnosoimaan väsymysoireyhtymää.

Kroonisena väsymysoireyhtymänä pidetään vähintään puoli vuotta jatkunutta, normaalia elämää pahasti vaikeuttavaa väsymystilaa, johon liittyy monenlaista kipuilua, pahoinvointia, huimausta ja monia muita oireita. Sen aiheuttajaa ei tunneta eikä siihen ole vakiintunutta hoitoa. Aikuisväestössä sitä potee noin 1–2 henkilöä sadasta.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim