Tiesitkö tämän: sieraimet siemailevat ilmaa vuorotellen

Toinen sierain huilii ja toinen tekee töitä. Lääketiede tuntee ilmiön nenäsyklinä. Sen ansiosta limakalvot saavat levätä ja uusiutua. Iän myötä sykli tasaantuu.

Kotimaa
Yle / Arja Lento

Sieraimet tuntuvat hengittäessä toimivan samanaikaisesti, mutta todellisuudessa ne vuorottelevat. Lääketieteessä tämä tunnetaan nenäsyklinä.

– Kyse on nenän normaalista toiminnasta. Nenässä on ylä-, keski- ja alakuorikko ja niissä on paisuvaiskudosta. Alakuorikossa sitä on eniten. Limakalvo paisuu aina toisessa sieraimessa ja supistuu toisessa. Tämä on nenäsykli, kertoo rinologiaan eli nenätauteihin erikoistunut lääkäri Sari Hammarén-Malmi HUS:n Korvasairaalasta.

Suurin osa ihmisistä ei sitä tunne, mutta jos oikein keskittyy, saattaa tuntea, että ilma kulkee paremmin toisessa sieraimessa.

Ihminen hengittää periaatteessa molemmilla sieraimilla, mutta toinen niistä työskentelee kovemmin. Nenäsykli on tärkeä, jotta limakalvot pysyvät terveinä.

– Toinen limakalvo lepää ja uusiutuu. Toisessa ilma kulkee paremmin. Limakalvon tehtävä on lämmittää, puhdistaa ja kostuttaa ilmaa.

Sierainten vuorottelurytmi vaihtelee eri ihmisillä. Vaihtelurytmi on neljästä kuuteen tuntia.

– Suurin osa ihmisistä ei sitä tunne, mutta jos oikein keskittyy, saattaa tuntea, että ilma kulkee paremmin toisessa sieraimessa.

Tavallinen ilmiö on täynnä mystiikkaa

Jo muinaisessa intialaisessa joogisessa kirjallisuudessa sierainten vaihtelurytmi on ollut hyvin tunnettu asia. Läntiselle lääketieteelle asian toi tutuksi saksalainen lääkäri Richard Kaiser 1800-luvun lopulla.

Ei siitä tiedosta varmaan mitään muuta hyötyä ole kuin että tällä voidaan selittää näitä tuntemuksia.

– Hengitys liittyy vahvasti joogaharjoituksiin, joten siksi ei ole yllätys, että ilmiö on ollut tunnettu jo kauan aiemmin Intiassa, kertoo asiaan yleisön pyynnöstä perehtynyt Turun kaupungin kirjastonhoitaja Antti Impivaara. Hän selvitti asiaa Yle Turun radion Kysy kirjastonhoitajalta -ohjelmaan.

Syitä sille, miksi ihminen hengittää vain toisella sieraimellaan, on aikojen saatossa keksitty useita. Asian on usein ajateltu liittyvän nukkumiseen. Sierainten toiminnan on ajateltu liittyvän yöllisiin kääntymisiin vuoteessa.

– Kun ihminen kääntyy öisin, niin toisen sieraimen on ajateltu lakkaavan siinä kohtaa olemasta se hallitseva. Ihminen siis kääntää kylkeä siksi, että saisi hengityksensä kulkemaan taas uuden, hallitsevan sieraimen kautta, kirjastonhoitaja kertoo.

Toinen teoria liittyy hajuaistiin.

– Uskotaan, että sierainten vaihtelu pitäisi hajuaistin soluja virkeänä ja nenän toimintakunnossa.

Sari Hammarén-Malmin mukaan nykytietämyksen mukaan nenäsyklillä ei ole yhteyttä hajuaistiin tai nukkumiseen. Hänen mukaansa sitä ei myöskään voi hallita joogan avulla.

– Kyseessä on nimenomaan refleksi. Nukkuessa nenän limakalvojen turpeus lisääntyy molemmin puolin. Alemman kyljen sierain menee tukkoisemmaksi, koska sinne kertyy nestettä. Se ei liity nenäsykliin, vaan painovoimaan.

Flunssa sekoittaa syklin

Sierainten toiminta häiriintyy helposti vaikkapa nuhan takia.

– Kun tulee flunssa tai muita sairauksia, saattaa tuntea, että nenässä on jotain outoa. Sykli on edelleen, vaikka olisi flunssa, mutta silloin avoinkin puoli on aika tukossa. Jos nenässä on kasvain tai nenään on tehty leikkaus, jossa on poistettu limakalvoa, sykli voi häiriintyä, Hammarén-Malmi sanoo.

Lääkärin mukaan nenäsykliin kiinnitetäänkin usein huomiota vasta, kun jokin on pielessä. Jos sykli häiriintyy, nenä tuntuu pysyvästi tukkoiselta.

– Tutkimuksissa nenä voi näyttää täysin avoimelta, mutta se tuntuu koko ajan tukkoiselta tai karstaiselta. Normaali ihminen ei tosiaan nenäänsä tunne ennen kuin on pahaa hajua tai flunssaa.

Ikä tuo sierainten toiminnalle tasaisuutta, mutta paino ei nenähengitykseen vaikuta.

– Iän myötä limakalvot kuivuvat ja kutistuvat. Se voi heikentää nenäsykliä. Silloin nenä tuntuu taas erilaiselta, mutta ei ole tutkimusta siitä, että miten tämä toimii lapsilla versus vanhuksilla, Hammarén-Malmi kertoo.

Lääkärin mukaan nenäsykli on aikalailla merkityksetön pisara lääketieteen meressä.

– Ei siitä tiedosta varmaan mitään muuta hyötyä ole kuin että tällä voidaan selittää näitä tuntemuksia.

Yle Turun Kysy kirjastonhoitajalta -ohjelma vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin Turun Radiossa aina maanantaisin.