Syväsenvaaran koulun kohtalonpäivä perjantaina

Rovaniemen Syväsenvaaran koulu on 264 oppilaan alakoulu, joka otettiin käyttöön vuonna 1983. Koulurakennuksen kuntoa pidetään niin huonona, että asianmukainen peruskorjaus maksaisi enemmän kuin kokonaan uuden koulun rakentaminen. Koulun tulevaisuudesta päätetään huomenna.

koulut
Purku-uhan alla olevan Syväsenvaaran koulun oppilaiden äidit Terhi Aho, Erika Stewart ja Kiki Saastamoinen.
Syväsenvaaran koulun vanhempainrinki vastustaa voimakkaasti koulun alasajosuunnitelmia. Terhi Ahon, Erika Stewartin ja Kiki Saastamoisen mielestä alueen koulupalvelujen suunnittelussa on käännetty selkä lapsen edulle.

Rovaniemen koulutuslautakunta päättää perjantaina Syväsenvaaran koulun kohtalosta. Samalla lautakunta linjaa myös viereisen päiväkodin sekä koulun tiloissa toimivan kansalaisopiston tulevaisuutta.

Koulurakennus on otettu käyttöön vuonna 1983, mutta jo nyt sen arvioidaan olevan hyvin lähellä elinkaarensa päätä. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen pohjalta rakennuksen ongelmallisimmiksi kohdiksi on osoitettu alapohjarakenteet, ulkoseinät, yläpohja sekä rakennuksen ilmanvaihto.

Kiireellisimmät korjaustoimenpiteet tehtiin koululla viime vuoden aikana, mutta perusongelmat ovat yhä olemassa.

Koulu risteyksessä

Syväsenvaaran koulun tulevaisuus on koulutuslautakunnan käsissä perjantaina.

Lautakunnan listalla on neljä vaihtoehtoa, joista valita. Kaksi vaihtoehdoista perustuvat oppilaiden ja opetusjärjestelyjen siirtoihin, eli Syväsenvaaran koulun oppilaat ja kaikki toiminta siirrettäisiin alueen muihin kouluihin. Vanha koulu todennäköisimmin purettaisiin.

Kolmas vaihtoehto on kokonaan uuden koulun rakentaminen. Vaihtoehdoista viimeinen ja kallein on nykyisen koulun peruskorjaaminen.

Koulutusjohtaja esittää halvinta mallia

Koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoki on päättänyt esittää lautakunnalle mallia, jossa Syväsenvaaran oppilaat ja opetusjärjestelyt siirrettäisiin Saaren ja Nivavaaran kouluille. Osa Nivavaaran alakoulun opetuksesta järjestettäisiin jatkossa Napapiirin yläasteen tiloissa.

Minusta tälle vaihtoehdolle on hyvät pedagogiset perustelut. Kolmisarjainen koulu on oppilaan ja opettajan kannalta toimiva yksikkö.

Leila Alaraudanjoki

Lisäksi Saaren koulun yhteyteen tehtäisiin koulutusjohtajan esittämän mallin mukaan kuuden luokkatilan uudisrakennuslaajennus ja muita tilamuutoksia.

Lapsille tämä tarkoittaisi ainakin suurempia kouluja ja muuttuvia koulumatkoja. Osalla oppilaista koulutie pitenisi, osalla lyhenisi.

– Minusta tälle vaihtoehdolle on hyvät pedagogiset perustelut. Kolmisarjainen koulu on oppilaan ja opettajan kannalta toimiva yksikkö, joka mahdollistaa opettajien erityisosaamisen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen, Alaraudanjoki.

Hyötyjä voitaisiin koulutusjohtajan mukaan saada esimerkiksi kieltenopetuksen kautta, kun suuremmasta oppilasmäärästä olisi helpompi muodostaa opetusryhmiä.

Koulutusjohtajan kannattaman mallin painavimpana hyötynä pidettänee kuitenkin sen hintaa.

– Tämä on taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Todellisia taloudellisia säästöjä tulee syntymään, mikäli tähän päädytään, koulutusjohtaja sanoo.

Vanhemmat vastustavat

Syväsenvaaran koulun vanhempainrinki vastustaa voimakkaasti suunnitelmia, jotka johtaisivat Syväsenvaaran koulun alasajoon ja oppilaiden siirtämiseen muihin kouluihin.

Kyllä tilanne on todella huolestuttava ja ärsyttävä ja jotenkin surullinen. Miten tässä käy, jos koulu puretaan? Äitinä on suunnaton huoli.

Kiki Saastamoinen

– Tässä on menty monta asiaa ihan pieleen. Asian käsittely ja valmistelu on tapahtunut pitkällä aikavälillä ja vanhempia kuulematta. Myöskään lapsia ei ole tarpeeksi huomioitu näissä suunnitelmissa, sanoo Erika Stewart.

– Kyllä tilanne on todella huolestuttava ja ärsyttävä ja jotenkin surullinen, kun ajattelee, että täällä on oma lapsi ja päiväkodista on kaksi tulossa. Miten tässä käy, jos koulu puretaan? Äitinä on suunnaton huoli, Kiki Saastamoinen jatkaa.

Koulutusjohtaja esittää lautakunnalle siirtoihin perustuvaa mallia, joka olisi kaupungille halvin vaihtoehto. Erika Stewartin mielestä nämä säästöt ovat pelkkää näennäissäästöä.

– Tässä haetaan nyt lyhytaikaisia säästöjä. Totta kai tässä saadaan luvut näyttämään kauniilta, kun pannaan yksi yksikkö kiinni. Tällaisia isoja ratkaisuja pitäisi kuitenkin katsoa pidemmällä aikavälillä.

Syväsenvaaralainen äiti, Erika Stewart, pitää koulun alasajosuunnitelmia lasten edun vastaisina.

– Meillähän on yhteinen tavoite kuitenkin, että saamme kasvatettua täyspäisiä ja hyvinvoivia aikuisia. Tulevia veronmaksajia. Ja jos heidän selkänahastaan nyt säästetään, niin se tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Pienen lapsen perusturva on kaikista tärkeintä, siihen pitää panostaa.

Viides vaihtoehto?

Koulun vanhempainrinki sivuuttaisi neljä lautakuntakäsittelyyn menevää ratkaisuvaihtoehtoa. Vanhemmat haluavat lisätä keskusteluun viidennen vaihtoehdon: elinkaarimallin.

Elinkaarimallissa on perusperiaatteena se, että yksityinen rakentaa tilat ja julkinen järjestää ne palvelut seinien sisällä.

Erika Stewart

Elinkaarimallia on sovellettu Erika Stewartin mukaan esimerkiksi Oulussa ja Pudasjärvellä.

– Siinä on perusperiaatteena se, että yksityinen rakentaa tilat ja julkinen järjestää ne palvelut seinien sisällä. Saisimme saman katon alle sekä päiväkodin että koulun, mikä olisi lapsen kasvun kannalta kaikista järkevintä, Stewart jatkaa.

Vanhempainrinki ehdottaakin, että Syväsenvaaran koulun, päiväkodin ja kansalaisopiston yhteiset uudet tilat toteutettaisiin ajan kanssa elinkaarihankkeena.

Ensimmäisessä vaiheessa päiväkoti siirrettäisiin väistötiloihin ja uusien tilojen rakentaminen käynnistyisi. Koulussa puolestaan tehtäisiin aluksi vain välttämättömiä parannuksia, mutta jatkettaisiin nykyisissä tiloissa, kunnes uuden koulun rakentamisesta tulisi mahdollinen ja ajankohtainen vaihtoehto.

Koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoki kertoo tutustuneensa vanhempien esittämään viidenteen vaihtoehtoon. Hän arvelee lautakunnan keskustelevan perjantaina myös siitä, tulisiko vanhempien tarjoama malli ottaa vakavampaan tarkasteluun.