Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Syötä laskuriin kaikki valtionveronalaiset tulosi vuodessa. Ne sisältävät palkkatulosi ennen veroja sekä mahdolliset työttömyysturvaetuudet, opintorahat, eläketulot ja pääomatulot. Mukaan ei lasketa mahdollisia toimeentulotukia tai asumistukia. Laskurilla voit vertailla yli 18-vuotiaiden tuloja eri paikkakunnilla. Suluissa olevan kuukausipalkan laskemisessa otetaan huomioon lomarahat.Lähde: Tilastokeskus, Suomi postinumeroalueittain -palvelu, 2012 Mata in alla dina årsinkomster som beskattas av staten. De består av lön innan skatt samt eventuell arbetslöshetsersättning, studiestöd, pension och kapitalinkomst. Utkomststöd och bostadsbidrag räknas inte. Med hjälp av räknaren kan du jämföra myndiga personers inkomster på olika orter enligt kön och ålder. Månadslönen som står inom parentes innehåller semesterpeng. Källa: Statistikcentralen

Korkeat tulot ja korkea koulutus kulkevat usein käsi kädessä. Ylen tulokoneen perusteella vanha totuus näyttää pitävän hyvin paikkaansa.

Suomen kaikkein hyvätuloisimmilla alueilla asuu suhteellisesti eniten tutkijakoulutuksen hankkineita ihmisiä. Kaikkein korkeimmin koulutettu alue Suomessa on Espoon Pohjois-Tapiola, jonka väestöstä 5,6 prosenttia on suorittanut tutkijakoulutuksen. Alue on samalla myös yksi hyvätuloisimmista postinumeroalueista Suomessa.

Seuraavaksi korkeimmin koulutettuja alueita ovat esimerkiksi Helsingin Kuusisaari-Lehtisaari, Espoon Westend ja Helsingin Kruununhaka. Kaikki nämä alueet ovat myös kovatuloisimpien alueiden listan kärkipäässä.

Ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen postinumeroalue, jossa on suhteellisesti paljon tutkijakoulutuksen suorittaneita, on Oulun Värttö-Maikkula. Siellä 4,1 prosenttia asukkaista on hankkinut korkeimman mahdollisen koulutuksen.

Suomessa on myös paljon postinumeroalueita, joilla asuu hyvin vähän korkeakoulutettuja. Yhteensä maasta löytyy 48 aluetta, joissa ei asu yhtään ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittanutta.

Työttömiä paljon pohjoisessa ja idässä

Koneen avulla voi myös tarkastella, miten ihmiset ovat jakautuneet postinumeroalueilla niin sanotun sosioekonomisen aseman mukaan. Eli kuinka iso osa ihmisistä on esimerkiksi yrittäjiä, opiskelijoita tai työttömiä.

Kaikkein yrittäjävoittoisin postinumeroalue Suomessa on Orimattilan Hietana Päijät-Hämeessä. Siellä yrittäjiä on yli neljännes alueen asukkaista. Seuraavana tulevat Littilän alue Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä ja Laksiaisen alue Etelä-Karjalan Lemillä.

Suhteellisesti eniten työttömäksi määriteltyjä ihmisiä on Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuvan koneen perusteella Pohjois- ja Itä-Suomen pienissä kunnissa.

Listan kärki on Lapissa Kemijärven lähellä sijaitseva Ryti-Lehtolan alue. Siellä työttömiä on yli 18 prosenttia alueen väestöstä.

Opiskelijoiden tiheimmin asuttamat postinumeroalueet ovat kaikki tunnettuja opiskelija-asuntoloiden kotipaikkoja. Listan kärkipäässä ovat muun muassa Espoon Otaniemi, Oulun Kontinkangas ja Jyväskylän Kortepohja. Näissä kaikissa opiskelijoiden osuus alueen asukkaista on yli viidennes.

Tuloerot alueiden välillä kasvussa

Tulokone näyttää myös miten tulot ovat jakautuneet eri postinumeroalueiden sisällä. Yleensä tuloerot alueiden sisällä ovat suurempia kuin esimerkiksi eri kaupunkien välillä.

Suomessa on kuitenkin kärvistelty jo useita vuosia huonossa taloudellisessa tilanteessa. Työpaikkoja on kadonnut tuhansia ja muutto työn perässä kasvukeskuksiin kiihtyy koko ajan.

Muutos alkaa näkyä nyt tulojen alueellisessa jakaantumisessa.

– Yleensä tuloerot ovat alueiden sisällä suurempia kuin alueiden välillä. Mutta nyt meillä on isoja rakennemuutosalueita, joissa työpaikat vähenevät ja ihmiset siirtyvät esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Tämä on omiaan aiheuttamaan tuloerojen kasvua myös alueiden välillä, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.

Joillakin paikkakunnilla ihmisten tulotaso onkin viime vuosina jo laskenut selvästi.

– Tilastoista näkyy, että niillä paikkakunnilla, joilla on tullut äkillisiä rakennemuutoksia, on myös tulotaso on pudonnut. Se on aika harvinaista, sanoo Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen.