Alkoiko joku puhua päälle, vaikket vielä lopettanut? Tutkimus: siihen on syynsä

Väitöstutkimuksen mukaan suomalaisetkin osaavat keskusteluissa puhua toistensa päälle. Virolaiset ovat samaa maata kanssamme.

Kotimaa
Ihmiset keskustelevat keskenään.
Hanna Lumme / Yle

Suomalaiset eivät olekaan ehkä aivan niin kuuliaisia keskustelijoita kuin stereotyyppisissä mielikuvissa helposti esitetään. Eivät ainakaan tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Vuorovaikutuksen tutkijan, FM Anna Vatasen tutkimuksessa tarkasteltiin toisen ihmisen päälle puhumisen merkitystä erilaisissa keskustelutilanteissa. Havaintojen mukaan päällekkäisellä puhumisella on oma tarkoituksensa, eikä siihen suhtauduta ikävänä "keskeyttämisenä" saati, että se häiritsisi keskustelun kulkua.

Vatanen analysoi tutkimuksessaan toisilleen tuttujen ihmisten arkikeskusteluja Suomessa ja Virossa.

Päällekkäin puhuminen ja keskeyttäminen eivät ole sama asia.

Anna Vatanen

Kohteena olivat erityisesti sellaiset keskustelutilanteet, joissa henkilö alkoi puhua edellisen puhujan päälle niin, että hän samalla vastasi tälle.

Tutkijan mukaan valtaosassa analysoituja päälle puhumisen tilanteita "keskeyttäjä" oli samanmielinen edellisen puhujan kanssa. Jo aiemmin tutkimuksissa on osoitettu, että päälle puhumisella ilmaistaan usein juuri samanmielisyyttä.

– Nyt havaittiin, että se ei ole pelkkää samanmielisyyttä, vaan että vastaaja myös tietää vähintään yhtä paljon kuin edellinen puhuja ja on muodostanut mielipiteensä itsenäisin perustein, Anna Vatanen kertoo.

Päälle puhuminen vaikuttaa siten puhujien väliseen suhteeseen keskustelutilanteessa. Sillä ilmaistaan itsenäistä toimijuutta oikaisemalla edellisen puhujan antama käsitys, että hän tietäisi asiasta enemmän kuin muut keskustelun osallistujat.

Puhujien suhteesta muodostuu tällä tavoin symmetrisempi kuin ilman tapahtunutta päällekkäin puhumista.

Päälle puhuminen ei ole keskeyttämistä

Vuorovaikutuksen tutkijan mukaan arkikielessä sekoitetaan usein helposti kaksi toisilleen läheistä käsitettä.

Havaittiin, että se ei ole pelkkää samanmielisyyttä, vaan että vastaaja myös tietää vähintään yhtä paljon kuin edellinen puhuja ja on muodostanut mielipiteensä itse.

Anna Vatanen

– Yksi asia, joka on tosi selvä, on että päällekkäin puhuminen ja keskeyttäminen eivät ole sama asia, Vatanen korostaa.

Jälkimmäisestä on kyse, kun puhujat tulevat osoittaneeksi esimerkiksi sanavalinnoin tai korottamalla ääntään, että väliintulo on nyt keskeyttämässä toisen puheen.

Anna Vatasen tutkimuksessa vertailtiin myös suomalaisia ja virolaisia keskustelutilanteita. Kävi ilmi, ettei suomalaisten ja virolaisten välillä ollut eroa päällekkäisessä puhumisessa. Niinpä esimerkiksi mielikuvat siitä, että virolaiset olisivat hanakampia päälle puhujia kuin suomalaiset, eivät vastaa todellisuutta.

Tutkijan mukaan päällekkäin puhumisen merkitystä keskustelutilanteissa ei ole toistaiseksi kunnolla tutkittu vielä muissa keskustelukulttuureissa.

– Veikkaukseni on, että se olisi aika samantyyppistä muillakin kielillä käydyissä keskusteluissa.

Filosofian maisteri Anna Vatanen väittelee tutkimuksensa aiheesta Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 8. marraskuuta.