Pelon kohteet ovat muuttuneet, mutta reaktiot säilyneet

Pelko nostaa yleensä ihmisen vireystilaa, ja keho valmistuu taistelemaan tai pakenemaan. Pelkoa kannattaa käsitellä, mutta pelkojensa kohtaaminen ei välttämättä lievitä niitä vaan herkistää niille entistä enemmän.

terveys
Pimeä metsä
Mari Siltanen / Yle

Psykologi Nina Lyytisen mukaan pelkääminen itsessään ei ole muuttunut vuosien saatossa – sen sijaan pelon kohteet ovat toiset.

– Se miten reagoimme erilaisissa tilanteissa, joissa koemme olevamme uhattuina, ovat aika samanlaisia kuin ne olivat ennenkin. Usein, kun koemme pelon tai uhan tunteita, vireystilamme nousee ja olemme valmiita toimimaan, jotta tilanteesta selviydyttäisiin. Silloin puhutaankin ns. taistele tai pakene -reaktiosta.

Toimintavalmiudella Lyytinen tarkoittaa lihasten jännittymistä, sydämen kovempaa hakkausta, tihentynyttä hengitystä.

– Tällaisessa valppaustilassa pystymme suojelemaan itseämme.

Kehon ja mielen tuntemaa pelkoa ei ihminen välttämättä Lyytisen mukaan edes huomaa.

– Kyseessä voi olla pidempikestoinen pelko. Pelon tunnetta voi tuoda myös stressaavat työtilanteet.

Hengitä ja rauhoitu

Pelkoreaktioon voi vaikuttaa pelkääjän elämänkokemus ja itsetuntemus. Jokaisella on Lyytisen mukaan omat keinonsa itsensä rauhoittamiseksi.

– Taustalla vaikuttavat myös aiemmat pelkotilanteet ja niistä selviytyminen. Monesti uhka- ja vaaratilanteet vahvistavat suhtautumistamme pelkoon, mutta toisaalta tilanteet voivat herkistää kokemaan pelkoa entistä enemmän.

Usein väitetään, että pelosta pääsee yli kohtaamalla sen. Esimerkiksi pimeän pelon taustalla voi kuitenkin olla jotain muutakin.

Monesti uhka- ja vaaratilanteet vahvistavat suhtautumistamme pelkoon, mutta toisaalta tilanteet voivat herkistää kokemaan pelkoa entistä enemmän.

Nina Lyytinen

– Taustalla olevat asiat ja niiden vakavuus vaikuttavat siihen, miten pelkoa kannattaa alkaa käsitellä. Joskus tarvitaan hoidollista työtä, toisinaan pimeässä tilassa turvallisen ihmisen kanssa oleilu auttaa. Pimeä itsessään ei ole se vaara.

Pelkoa kannattaa käsitellä. Kun huomaa, että erityisesti jokin asia pelottaa tai aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, olisi hyvä miettiä onko pelko realistista.

– Olenko oikeasti uhattuna vai olenko turvassa? Vireystilan noussessa kannattaa rauhoittaa itsensä, pysähtyä ja hengittää.

Muinoin pelättiin sotaa ja petoeläimiä, nykyään pelon kohteita voi olla esimerkiksi väkivaltaisuudet.

– Moni saattaa kokea tunnetta, ettei uskalla mennä yksin keskustaan myöhään illalla pimeällä, psykologi Nina Lyytinen sanoo.

Konkreettisempien pelon kohteiden lisäksi esimerkiksi talouskriisi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.