1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Haircut nostattaa taas hiuksia – Kreikka pyrkii takaisin markkinoille

Euroalueen velkakriisin käynnistänyt Kreikka suunnittelee irtautumista pelastusohjelmasta ja paluuta kansainvälisille rahamarkkinoille. Asiantuntijat tyrmäävät Kreikan haaveet, mutta Kreikan velkojen ei enää uskota horjuttavan koko euroaluetta.

Talous

Euroalueen vanha painajainen - Kreikka - on jälleen noussut parrasvaloihin. Pääministeri Antonis Samaras ilmoitti syyskuun lopulla maan haluavan irti IMF:n pelastusohjelmasta ja jo ensi vuonna takaisin kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Kreikan valtionlainakorot pomppasivat heti ilmoituksen jälkeen, ja markkinoilla käynnistyi uusi epävarmuus.

Pystyykö Kreikka irtautumaan avusta, jota se on vuodesta 2010 lähtien saanut jo 240 miljardia euroa?

Vastaus on ei, ainakin jos suomalaisasiantuntijoilta kysytään. Valtionlainamarkkinoita seuraava Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sekä eurokriisin asiantuntija, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman tyrmäävät kumpikin Kreikan haaveet suoralta kädeltä.

– Ei pysty ainakaan täysin irtautumaan pelastusohjelmasta. Markkinoiden viesti on ihan selvä, Kreikka ei ole vielä valmis palaamaan täysimääräisesti markkinoille, arvioi Jan von Gerich.

Gerichin mukaan paine markkinoilla kasvoi nopeasti Kreikan suunnitelmien tultua esille.

– Markkinapaine kuitenkin näytti toimivan, kun Kreikan pääministeri lievensi kantaansa sen jälkeen kun Kreikan valtionlainakorot ampaisivat pilviin, Gerich jatkaa.

"En ymmärrä kuka sijoittaa Kreikan lainoihin"

Kreikka joutui kriisin myötä sivuun kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta neljäksi vuodeksi, mutta viime keväänä se teki paluun lainamarkkinoille. Tänä vuonna Kreikka on jo saanut onnistuneesti myytyä kaksi pienehköä erää valtionlainojaan, loppuvuonna maa aikoo laskea liikkeelle uuden seitsenvuotisen joukkovelkakirjan.

Suomalaisasiantuntijat suhtautuvat Kreikan lainakauppoihin epäillen. Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan Kreikan tilanne olisi täysin toinen, jos maan täytyisi kokonaan rahoittaa itsensä markkinoilla.

Professori Sixten Korkman pitää Kreikan valtionlainoihin sijoittamista suorastaan käsittämättömänä.

– Minä en ymmärrä sellaisia, jotka sijoittavat Kreikan valtionlainoihin, siinä on erittäin suuri riski. En usko, että Kreikka tulee selviämään siitä velkataakasta vaan jonkinlainen järjestely on jälleen kerran edessä, ennemmin tai myöhemmin, Korkman sivaltaa.

Velkojen leikkuu toisi tappiot

Kreikan velkataakka nousee tänä vuonna huippuunsa: 175 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kreikka ei moisesta velkataakasta selviä itse, se on jo nähty, joten Kreikan "haircut" eli velkojen leikkuu onkinkuin vaivihkaa palannut jälleen keskusteluihin.

Ei kukaan pääministeri halua mennä parlamenttiinsa kertomaan, että jos muistatte, me lainasimme silloin muutama vuosi sitten Kreikalle jonkin verran rahaa ja nyt täytyy todeta että osa siitä jää saamatta.

Sixten Korkman

Sixten Korkman uskoo, että velkojen uudelleenjärjestely on tulossa, vaikka sitä lykätäänkin koko ajan poliittisista syistä eteenpäin.

– On se joskus tulossa, vaikka kukaan ei halua oikeastaan sitä pakettia avata. Sehän tarkoittaa tällä kertaa sitä, että tappiota tulisi julkisille lainanantajille. Ei kukaan pääministeri halua mennä parlamenttiinsa kertomaan, että jos muistatte, me lainasimme silloin muutama vuosi sitten Kreikalle jonkin verran rahaa ja nyt täytyy todeta että osa siitä jää saamatta, Korkman sanoo.

Myös markkinoilla uskotaan, että tuleva velkojen uudelleenjärjestely koskisi vain julkisia velkoja, ei markkinaehtoista rahoitusta.

Kreikka ei enää uhkaa euroa

Kreikan kriisi ei kuitenkaan enää ole uhka koko euroalueelle, arvioivat suomalaisasiantuntijat. Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mielestä leviämisriski on pienentynyt.

– No edelleen linkki muihin reunamaihin on olemassa, mutta se on selvästi heikentynyt. Kreikka ei ole enää samanlainen riski, joka uhkaisi kaataa koko euroveneen, Gerich pohtii.

Riski kriisin leviämisestä ei kuitenkaan Gerichin mukaan ole kokonaan poistunut, se nähtiin myös syys-lokakuun vaihteessa, kun Kreikan korot lähtivät nousuun, ja Italian ja Espanjan korot seurasivat perässä.

Sixten Korkman pitää nykyään Italiaa ja Ranskaa Kreikkaa suurempana huolenaiheena euroalueella.

– Minusta suurempaa huolta liittyy Ranskan ja Italian kehitykseen, koska ne ovat niin suuria maita. Tapahtuipa Kreikassa mitä tahansa, niin se ei enää keikuta tätä euroaluetta. Se ei ole enää niin suuri tekijä, Korkman summaa.

Kreikan pyrky ulos kuristavista säästöohjelmista on kuitenkin ymmärrettävää, sillä taloudellinen epävakaus on suosinut poliittisia ääriliikkeitä ja työttömyys pysyttelee yhä 28:ssa prosentissa. Gallup-suosion loisteessa paistattelee nyt äärivasemmiston Syriza-puolue.

Kreikan poliittinen epävakaus uhkaakin jatkua hamaan tulevaisuuteen – jopa pidemmälle kuin maan taloudellinen epävakaus.