Pernaa: Kokoomus ja perussuomalaiset samassa hallituksessa tarkoittaisi politiikan mannerlaattojen siirtymistä

Seuraavaa hallitusta muodostettaessa kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyö on kaikkein epätodennäköisintä. Politiikan asiantuntija ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa kummastelee selvitystä, jonka mukaan perussuomalaiset sopisi tai edes lähtisi kaikkiin hallituskoalitioihin.

politiikka
Ville Pernaa.
Ylen vaaliasiantuntija Ville Pernaa pitää Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien muutoksia vähäisinä.Yle

Yle Uutisten keskiviikkona tekemän selvityksen mukaan porvaripuolueet muodostavat todennäköisesti seuraavan hallituksen. Sosialidemokraatteja uhkaa oppositio, ellei se yllätä hurjalla vaalivoitolla.

Yle Radio Suomen Ajantasassa politiikan asiantuntija ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaalta kysyttiin, yhtyykö hän selvityksen arvioon.

– Jos yhdellä sanalla vastaan, niin en, kuului vastaus.

Pernaa muistuttaa edellisistä hallitusneuvotteluista keväällä 2011. Silloin kokoomus ja perussuomalaiset olivat polttavimmassa kysymyksessä eli eurokriisin ratkaisussa täysin vastakkaista mieltä.

– Vaikka eurokriisi ei ole poliittisen agendan päällimmäinen kysymys, niin on se edelleen olemassa.

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat vastapari

Yle Radio Suomen Ajantasassa kysyttiin Ville Pernaalta, hylkivätkö suuret puolueet kokoomusta.

– Tässä on enemmän logiikkaa takana. Neljää suurinta puoluetta ajateltaessa vastapari on kokoomus ja perussuomalaiset. Elleivät mannerlaatat siirry politiikassa, on hyvin vaikea nähdä niitä samassa hallituksessa, Pernaa toteaa.

– Jos kokoomus on ulkona, nämä kolme muuta suurempaa voivat hyvinkin löytää toisensa.

Valitseeko perussuomalaiset tuhon tien?

Yle Uutisten selvitykseen mahdollisesta seuraavasta hallituksesta vastasivat suomalaiset poliittiset johtajat. Heidän mukaansa perussuomalaiset sopii kaikkiin hallituksiin. Ville Pernaa ihmettelee asiaa.

– Kun perusnäkemykset ovat hyvin kaukana toisistaan, niin jommankumman on joustettava sillä tavoin, ettei sen puolueen luonnetta enää tunnista. Se on tuhon tie.

Pernaa pohtii, että jos hallitusohjelma laaditaan perussuomalaisten ja toisen puolueen puoliväliin, puolueiden on harkittava onko ohjelma riittävän uskottava esitettäväksi kannattajille. SMP oli aikanaan hyvä esimerkki hallitukseen menneen puolueen kesyyntymisestä.

Kimmo Tiilikaisen lausunto "uskomaton"

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi torstaina puolueensa keskittyvän hallitusaseman tavoittelussa omaan kelvollisuuteensa - piittaamatta siitä, tulevatko seuraavan hallituksen yhteistyökumppanit oikealta vai vasemmalta.

– Se on hyvin uskomaton lausunto, kommentoi Pernaa.

Tiilikaisen lausunto on Pernaan mukaan totta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä, jonka kansallinen erityispiirre on vahva keskustapuolue siinä välissä.

– Mutta se ei ole totta, etteikö sillä olisi mitään väliä kummalta puolelta kumppanit tulevat!

Pernaan mukaan on aivan olennainen ero, syntyykö porvarihallitus vai syntyykö punamultahallitus.

– Se on sisällöllisesti, ohjelmallisesti ja politiikan suunnan kannalta aivan eri asia.

Demareiden asema on huterin

Pernaan mielestä erityisesti sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinteen painotusten myötä sosiaalidemokraateilla ja perussuomalaisilla on paljon samankaltaisia asioita ajettavana.

Sosialidemokraattien yllättävään vaalivoittoon Pernaa ei tällä hetkellä usko.

– SDP:n asema kärkinelikossa on kuitenkin sieltä huterimmasta päästä. Heidän kannattajakuntansa on näihin muihin puolueisiin verrattuna ehkäpä alttein vaihtamaan johonkin muuhun puolueeseen.

Toisaalta Pernaa sanoo, että osana koalitiota sosialidemokraatit voivat päästä hallitukseen vaikka tällä 16 prosentin kannatuksella.

Hallitusohjelmaa laadittaessa Siperia opettaa

Puolueiden imagotutkimuksessa 60 prosenttia vastaajista piti kokoomusta ylimielisenä. Pernaan mukaan kannattaa huomioida myös asian toinen puoli.

– Jos 60 % pitää ylimielisenä ja 40 % ei pidä ja kannattaa puoluetta, niin sillä saa aikamoisen potin vaaleissa.

Puolueet ovat ilmoittaneet, että seuraavan hallitusohjelman pitää olla lyhyt 5-10 -sivuinen strateginen paperi.

– Siperia opettaa, sanoo Pernaa.

– Viisisivuiseen hallitusohjelmaan ei päästä, mutta tällaista 150 sivun lisensiaattityötä, jota Kataisen hallitusohjelma laajuudeltaan muistuttaa, sellaista ei enää nähdä.