1. yle.fi
  2. Uutiset

Vainajille illallinen saunaan – kekri on suomalainen Halloween

Vainajien henkien koettiin olevan läsnä suomalaisessa kekrin vietossa, samoin kuin anglosaksisessa Halloween-juhlassa. Molempien juhlien alkuperä liittyy satokauden loppuun, jota on voitu viettää yltäkylläisesti maan antimien äärellä.

kulttuuri
Kainuulainen kekripukki vuosimallia 2014 profiilikuvassa.
Tuukka Mykkymäki / Yle

– Kekrinä piti lihakeitto olla syötynä ennen aamunkoittoa. Illaksi sen sijaan vietiin ruokaa saunaan, jonne odotettiin vainajia aterioimaan. Kun aitat olivat täynnä, oli varaa viedä ruokaa myös vainajien muistoksi tehtyihin karsikkoihin ja jopa haudoille, kertoo kerimäkeläinen perinteentuntija Matti Lähesmaa.

Karsikot tehtiin vainajien hautausmatkan varteen muistoksi ja myös estämään vainajan hengen paluu elävien luo. Muistomerkinnöillä varustettuja puita ja kiviä on säilynyt useita muun muassa Kerimäellä. Kirkonkylän pohjoislaidalla on Karsikkokiventie, jonka varrella muistomerkkejä esimerkiksi on.

Hyvästä sadosta riitti jaettavaa

Sadonkorjuun, teurastusten ja syksyisen metsästyksen jälkeen ruokavaroja oli jaettavaksi asti. Naapureille, sukulaisille ja ystäville voitiin viedä leipää, jyviä, jauhoja ja lihaa. Kekrinä voitiin syödä hernekeittoa, joka liittyy hautajaisruokaperinteeseen. Kekriin kuului myös lammaspaisti.

– Meillä kotona tehtiin talkkunaa. Ohran, vehnän, kauran ja jopa rukiin jyviä keitettiin, kuivattiin uunin arinalla, jauhettiin ja seulottiin akanat pois. Talkkunaa syötiin rasvaisten lihasiprujen kanssa ja voi että oli hyvää, kertoo puolestaan Kerimäki-seuran puheenjohtaja Iikka Muhonen.

Suomessa kummittelivat kekrittäret ja kekripukit

Halloween-juhlissa pukeudutaan noidiksi, luurangoiksi ja muiksi kummituksiksi. Suomessa toisena kekripäivänä kyliä kiertelivät seurueina erikoisesti ja pelottavastikin pukeutuneet kekrittäret ja kekripukit. He vaativat taloista kestitystä uunin rikkomisen uhalla.

Kekrinä kiitettiin sadosta, mutta siihen liittyi myös monia uskomuksia. Lammaspaistia syötiin alun perin maanhaltijan kunniaksi. Kun kirkko rangaistuksen uhalla kielsi moisen juhlinnan, saatettiin juhla-ateria syödä tuvan sijasta navetassa.

Kirkko kehitti samaan ajankohtaan vietettäväksi kristillisen pyhäinpäivän. Nyt sitä vietetään vainajien muistopäivänä. Suomessa 1940-luvun loppupuolella tavaksi tuli myös kynttilöiden vieminen haudoille.

Lopulta kulttuurin muuttuessa kekri on hämärtynyt ja osa perinteistä liitetty muihin talven juhliin. Nyt tilalle on tulossa amerikkalainen karnevaalimainen muunnelma Halloweenista. Se on muinaista kelttiläistä perua, joka kulkeutui uudelle mantereelle lähinnä irlantilaisten siirtolaisten mukana.

Tosin Suomessa kansallisten perinteiden harrastajat ja esimerkiksi Talonpoikaiskulttuurisäätiö pitävät yllä myös kekrin viettoa. Sitä vietetään usein perinneruokien parissa. Esimerkiksi Kajaanissa on otettu tavaksi polttaa vartavasten rankennettu kekripukki.

Lue seuraavaksi