Valtio lopetti isojen metsätilojen myynnin

Valtio on yllättäen lopettanut suurten metsätilojen myynnin yksityisille. Metsäministeriö pelkää valtion puunmyyntitulojen hupenevan. Hallituksen myyntipolitiikkaa on arvosteltu ulkomaalaiskortilla, mutta ulkomaisille sijoittajille valtio ei ole onnistunut myymään yhtään metsätilaa.

talous
Myynnissä olevaa valtion metsämaata Lapissa Kolarin kunnan alueella 28.10.2014
Myynnissä olevaa valtion metsämaata Lapissa Kolarin kunnan alueella 28.10.2014Jarmo Honkanen Yle

Valtio on myynyt rahapulassaan Metsähallituksen hallinnoimia metsätalousmaita parin vuoden aikana ennätysmäärän. Yhteensä lähes 20 000 hehtaaria. Siitä yli puolet on myyty Pohjois-Suomesta eli Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Yksityismetsien määrä on näin kasvanut, mutta jättiläinen on yhä Metsähallitus. Se hallinnoi valtion 3,5 miljoonan hehtaarin metsätalousmaita.

Tänä vuonna on myyty 10 tuhatta hehtaaria valtion metsää. Se on kaikkien aikojen vuosiennätys. Metsähallituksen Laatumaa- yksikön maakauppapäällikön Perttu Finnen mukaan tällä vauhdilla valtion metsätalousmaiden yksityistäminen veisi 350 vuotta.

Yksityistäminen kestäisi nykytahdilla 350 vuotta

Vauhti on kuitenkin alkanut hirvittää. Kaikessa hiljaisuudessa isot yli sadan hehtaarin metsätalousalueet on vedetty myynnistä. Vasta keväällä hallituksen kehysriihi kiihdytti valtionmetsien myyntiä. Se kiristi Metsähallituksen tuloutustavoitetta nostamalla sitä 25 miljoonan euroa.

Myyntiin pantiin isoja alueita kuten esimerkiksi yli kolmensadan hehtaarin metsätila Lapista Ounasjokivarresta.

Pari viikkoa sitten uusi metsäministeri Petteri Orpo käski yllättäen painaa jarrua ja isojen alueiden kaupittelu lopetettiin. Syynä on pelko valtion puukauppatulojen menetyksestä jos metsiä myydään liikaa pois.

Nostetusta tuloutustavoitteesta ei tingitä vaan isojen tilojen myynnistä puuttumaan jäävä tulo katetaan Metsähallituksen kassasta. Muutos on määrä hyväksyä valtioneuvoston rahakunnassa marraskuussa.

Laskukausi ajoi sijoittajat metsään

Metsähallituksen mukaan valtiolta metsiä ovat ostaneet lähinnä yksityiset metsänomistajat. Maakauppapäällikkö Finnen mukaan nopeimmin ovat menneet kaupaksi metsätilat etelästä, jossa valtion maata on vähemmän ja kysyntä tarjontaa suurempi.

Etelässä metsätalousmaan hehtaarin keskihinta liikkuu lähellä 5000 euroa ja Lapissa alle tonnin. Viisinkertaisen hinnaneron selittää, että puu kasvaa etelässä paljon pohjoista nopeammin.

Finnen mukaan sijoittajien metsärahastot ovat ostaneet metsämaata muun muassa Kainuusta. Siellä puunkasvu on hitaampaa kuin etelässä mutta nopeampaa kuin Lapissa. Talouden laskukausi on saanut metsämaan siintämään joidenkin sijoittajien silmissä hitaasti mutta varmasti tuottavana.

Pieniä puuhapalstoja kaupan runsaasti

Metsähallituksen Laatumaan nettisivuilla on nyt kaupan runsas 150 metsätilaa. Lisäksi on 800 pientä metsäpalstaa. Niitä ostavat Finnen mukaan kotitaloudet.

– Tällä hetkellä yhtenä trendinä kotitalousostajat ostavat kotinsa läheltä polttopuuvarastoksi tai sitten kesämökin läheltä puuhamaapalstaksi, jossa pystyy harrastamaan metsätaloutta oman virkistyksen ja kuntoilun merkeissä ja sitä kautta on myös metsätaloudellista tuloa pienellä myynnillä ja turvattua myös oma puuhuolto.

Ulkomaille myyty nolla hehtaaria

Isot metsätilojen pelättiin päätyvän ulkomaisten sijoittajien salkkuihin, mutta näin ei ole käynyt. Metsähallituksen maakauppapäällikön Perttu Finnen mukaan isot tilat herättivät kiinnostusta keskieurooppalaisissa sijoittajissa ja kauppaneuvotteluja käytiin mutta tuloksetta.

Idästä ei tullut edes kyselyjä metsämaasta.

– Meillä ei ole tänä eikä viime vuonna yhtään metsätilakauppaa allekirjoitettu ulkomaalaisten kanssa, että sen suhteen tilanne on ihan nolla hehtaaria.