Pelivalistus etenee päiväkotiin ja neuvolaan – jotta aikuiset käsittäisivät

Aikuisilla on tapana ajatella, että pelaaminen on aina jostain pois, mutta ei se ole, sillä se myös antaa paljon, muistuttavat pelivalistajat. Sitä paitsi: digipelaaminenkin on nykyajan lapsen leikkiä. Leikki taas on lapsen oikeus, julistetaan Lapsen oikeuksien teemaviikolla.

media
Kuvassa lapsi pelaa tieokonepeliä kuulokkeet korvillaan
Heini Holopainen / Yle

Lapset nauttivat medialeikistä, ja heistä on hauska meikata eläimiä – tabletilla. Nuorille digipeli taas on rentoutumista, kilpailuyhteiskunnasta pois heittäytymistä.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Tänä vuonna YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta, ja sitä juhlitaan kokonaisella Lapsen oikeuksien teemaviikolla 17.–21.11. Teemana on lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n peliasiantuntijat ovat menossa mukana.

Lokakuussa työnsä aloittanut saman järjestön Pelit puheeksi -projekti aikoo puolestaan vuoden aikana saada aikuiset käsittämään, että digitaalinen pelaaminen on nykyajan lapsen leikkiä sekin. Digitaaliset pelit ovat tulleet vanhojen lelujen rinnalle, mitä monen äidin, isän ja pedagoginkin on vielä tähän maailman aikaan vaikea käsittää.

Pelit rikastuttavat pikkulasten leikkiä

Ehkäisevä päihdetyö eli EHYT on Lastensuojelun keskusliiton jäsenjärjestö, ja se on Pelitaito-projektillaan mukana Lapsen oikeuksien teemaviikossa muun muassa tarjoamalla Pelitaito-iltoja nuorisotaloilla.

Peliasiantuntijoita kuuntelemalla aikuinen voi karistaa harteiltaan muutaman turhan murheen.

Projektiasiantuntijoiden Teresa Tenkasen ja Mikko Meriläisen mukaan pelit viihteenä ja leikin muotona ovat itsearvoista toimintaa, ja ne rikastuttavat leikkiä ja leikkikulttuuria.

– Monesti tuntuu, että pelaamiseen suhtaudutaan samasta näkökulmasta kuin päihteiden käyttöön, pelitutkija Mikko Meriläinen miettii.

Vanhemmilla on taipumus kärjistää ja tuomita ja päätyä lopulta huolten kierteeseen.

Tätä viestiä me viemme myös vanhemmille: turha olla jatkuvasti huolissaan

Teresa Tenkanen

Meriläinen huomauttaa, että usein ajatus on ollut se, että pelaaminen ja median kulutus jollain lailla köyhdyttäisivät mielikuvitusta. Asia on ihan päinvastoin, sillä mielikuvitus rikastuu pelatessa.

– Tätä viestiä me viemme myös vanhemmille: turha olla jatkuvasti huolissaan, Teresa Tenkanen selventää sanomaa.

"Hienointa olisi, jos aikuiset ja lapset pelaisivat yhdessä"

Tenkanen korostaa, että hienointa olisi, jos aikuiset ja lapset pelaisivat ja keskustelisivat yhdessä esimerkiksi pelihahmoista, sillä aikuinen puhekumppani on mediakasvatuksen näkökulmasta todella tärkeä.

– Monesti jos puhutaan pelien positiivisuudesta, se tulkitaan heti niin, että eikö lasten mitään muuta tarvitse tehdä kuin pelata. Enemmän kyse on kuitenkin siitä, ettei pelaamista demonisoitaisi, sanoo Meriläinen, joka tekee väitöskirjaa pelikasvatuksesta.

Teresa Tenkanen neuvoo huomaamaan pelaamisen lyömättömän hyvän puolen: pelit ovat tärkeä osa rentoutumista. Halutessaan nuori voi pelata voi tykkänään ilman suorituspaineita, ilman tulosvastuuta.

Hänen mukaansa aikuiset ajattelevat, että pelaaminen on aina jostain pois, mutta ei se ole, vaan se antaa myös paljon.

Pelit puheeksi -projekti opettaa ammattilaisia pelikasvattamaan

Pelit puheeksi -projektin asiantuntija Kaisa Luhtala kertoo, että aivan uuden, lokakuussa alkaneen hankkeen tarkoitus on lisätä lasten parissa toimivien ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä pelikasvatuksesta sekä muuttaa asenteita niin, että digitaalinenkin leikkiympäristö sallittaisiin.

Hänen mukaansa kohderyhmänä ovat eritoten varhaiskasvatuksen ammattilaiset niin neuvoloissa, alkuopetuksen oppilashuollossa kuin perhe- ja kasvatusneuvonnassa. Projektin aikana selvitetään ammattilaisten tarpeet – sitten heille on luvassa materiaalia ja työkaluja pelaamisen käsittelyyn omassa työssään.

– Tavoitteena on esimerkiksi parantaa ammattilaisten valmiuksia toimia tukena, jos pelaaminen aiheuttaa hankaluuksia perheen arjessa.

Luhtalakin haluaa muistuttaa, että pelaaminen on osa lasten leikkiä, ja digitaaliset välineet tuovat leikkiin aivan uuden ulottuvuuden. Hän perustelee väitettä sillä, että digitaaliset pelit ovat uudenlaisia, usein hyvin varusteltuja ja suunniteltuja leikkikenttiä, joilla voi pitää sekä hauskaa että oppia.