Näkökulma: Vaihdetaan yksi vähän käytetty halloween johonkin toiseen juhlaan

Miksi Suomessa juhlitaan halloweenia, sokerihumalalta maistuvaa tuontijuhlaa, kun tarjolla olisi esimerkiksi intialainen valonjuhla diwali? Toimittaja Ari Huomolin laittaa halloweenin vaihtoon.

Unohtakaamme halvalta sokerihumalalta maistuva halloween. Otetaan sen tilalle toinen ulkomainen tuontijuhla. Se on pitkään Intiassa kypsynyt sesonkituote diwali, jota vietetään vuosittain loka-marraskuun vaihteessa lähes samaan aikaan halloweenin kanssa. Valon juhlaksi kutsuttu viisipäiväinen tapahtuma sopisi täydellisesti Suomen pimeyteen.

Diwalia juhlitaan hindu-uskovaisissa maissa, mutta suomalaisen joulun tavoin sitä viettävät lähes kaikki aina hindusta kristittyyn ja ateistista porvariin. Kyllähän meidänkin uskottomille maistuu lanttulaatikon ja kinkun ohessa muutama kristillinen jouluhymni.

Miksi tuota kaukaista juhlaa viettäisimme? Onhan meillä halloweenkin, ja pienet janipetterit pukeutuvat tottuneesti eläviksi kuolleiksi. Kinuavat karkkia, ja se on ihan ok juttu se.

Juttelin lähinepalilaisessani ravintolan omistajan herra Thapan kanssa aiheesta. Hän ei halloweenia vietä, mutta lapsellensa oli ostanut kostyymin koulun teemapäivää varten. Thapa kertoi, että Nepalissa juhlaa kutsutaan dipawaliksi, ja olentähän tekstiin poiminut hänen kertomastaan meille suomalaisille soveltuvimmat tavat juhlistaa valon juhlaa.

Ensimmäisenä päivänä palvotaan kuolemaa ja surua symboloivaa varista, jotta se olisi onnellinen

Ensi vuonna tähän aikaan ovien edustat koristellaan kauniilla värikuvioilla. Talot valaistaan ulkoa näyttävillä valoilla ja seinustat ympäröidään lyhdyillä ja kynttilöillä. Pääovelle tehdään myös lyhtyrivi, joka johdattaa vaurauden jumalattaren luoksemme tuomaan hyvinvointia.

Jouluvaloja meillä onkin jo varastoissa valmiina tätä varten ja kynttilät sopivat syksyisiin iltoihin. Yksi hassu kurpitsalyhty ei paljon kaamosmasennukseen auta. Ja kotoisan joulun tavoin kynttilöitä ja valoja voi sytytellä jo kauan ennen varsinaista juhlakautta.

Ensimmäisenä päivänä palvotaan kuolemaa ja surua symboloivaa varista, jotta se olisi onnellinen. Toisena päivänä palvotaan koiraa, sillä se on kuoleman jumalan sanansaattaja, ja siksi sillekin pitää olla mieluisa. Ostithan sen kurpitsankin automarketin hevi-osastolta, joten miksipä ei.

Lopulta vielä viidentenä päivänä vaalitan sisarsuhteita

Kolmantena päivänä palvotaan lehmiä ja rahaa ja silloin saa paukutella ilotulitteilla ja sähikäisillä. Diwaliin ja dipawaliin liittyy uusien vaatteiden ja tavaroiden ostaminen sekä kausittaiset koriste-esineet. Kauppa siis käy. Tunnen jo kuinka kaupan alan keskusliiton toimistossa poksautellaan kuohupulloja.

Neljäntenä päivänä palvotaan härkiä tai jos niitä ei ole lähettyvillä, niin myös pelkkä härän lantakin käy. Siitä voi tehdä pyhää vuorta muistuttavan mallinnoksen. Lopulta vielä viidentenä päivänä vaalitan sisarsuhteita. Tiedossa on siis kivaa yhdessä tekemistä perheen kesken.

Sanomattakin selvää, että poimin juhlasta vain pikaisesti herkut päältä. Täydellinen integraatio voisi olla haastava. Joulupukkikin on änkenyt mukaan Jeesuksen synttäreille, joten luova hindutaruston soveltaminen sallittakoot.

Valoa ja lämpöä perheen ja ystävien kesken, ruokia ja iloista juhlimista. Olen myyty.

Mitä teen siis syksyllä 2015? Pukeudun muumioksi ja lipitän kotibileissä marketin omaa brändikaljaa suuta peittävän pehmeän vessapaperimassan lävitse? Vai olenko edelläkävijöiden joukossa juhlimassa ensimmäisenä kantasuomalaisena valon juhlaa diwalia?

Pistän halloweenini vaihtoon. Voisin olla kiinnostunut myös suomalaisesta kekristä, jos kellään on ylimääräistä käyttämättömänä. Ensisijaisesti vaihdan vähän käytetyn halloweenin valoisaan diwaliin.

Jos sinulta liikenee, niin ota yhteyttä.