1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. verotus

Tulokuningattaret välttelevät verolistojen lukemista – "Olen edelleen Toyota ja toppatakki -linjalla"

Verolistoilta tutut nimet ovat tottuneet odottamaan median yhteydenottoja verotietojen julkistamispäivänä. Vaurastuminen ei muuta ihmistä, sanovat yrittäjinä menestyneet naiset.

verotus
verosuunnittelu, veronkierto, verotus, verot, vero, verottaja, raha, talous
Yle, Augustina Jämsä

Pieksämäkeläinen Liisa Heikkinen, juvalainen Marjo Kaipainen ja savonlinnalainen Leena-Sisko Pylkkänen eivät koe muuttuneensa ihmisinä, vaikka yrittäjyys on tuonut myös taloudellista menestystä. Nimen näkyminen useaankin otteeseen suurituloisimpien listalla Etelä-Savossa ei ole arkeen vaikuttanut.

Sen sijaan onnistumiset ja työ itse palkitsevat.

– Tämä yrittäminen on minulle henki ja elämä. Maksan verot siihen kuntaan, missä toimin. Toisaalta olen aina saanut rahat menemään, parhaillaankin meneillään on remontti, johon menee puoli miljoonaa euroa. Toiseen remonttiin uppoaa puolitoista miljoonaa, joten velan puolella ollaan, sanoo hoivakotiyrittäjä Liisa Heikkinen.

– Oma vaurastuminen on tuonut turvallisuuden tunnetta ja myöskin työssä onnistumisen tunnetta, toteaa Pylkkänen.

– Kun ajattelee niitä panostuksia, mitä on tehnyt tämän eteen, niin kaikillahan olisi sama mahdollisuus. Olen vain itse aikanani päättänyt, että lähden perustamaan yritystä ja olin kiinnostunut softa-puolesta. Valmiita taloudellisia eväitä ei ollut, oli vain uskallus ja riskinsietokyky, kertoo Kaipainen.

Kateus ei kaiherra

Liisa Heikkinen perusti hoiva-alan Matti ja Liisa Koti -yrityksensä vuonna 1997. Yritys on laajentanut toimintaansa vuosi vuodelta.

– Tällä alalla haasteet tulevaisuudessa kasvavat, ja haluan olla yrittäjä, joka antaa yritykselleen kasvot. Jos puhelu tulee, olen valmis lähtemään töihin vaikka yöllä, sanoo Heikkinen.

Leena-Sisko Pylkkänen kertoo saaneensa ensimmäisen apteekkinsa noin 20 vuotta sitten ja jääneensä eläkkeelle viime vuoden tammikuussa.

– Omalla kohdallani tärkeää onnistumisen kannalta oli runsas venäläinen asiakaskunta Imatralla. Nämä samat asiakkaat olisivat avain myös muiden palvelujen menestymiseen maakunnassamme. Paikat auki, kun turistit tulevat, pohtii Pylkkänen.

Marjo Kaipainen perusti ensimmäisen yrityksensä tietotekniikka-alalle vuonna 1988. Viime vuosina Kaipainen on tehnyt useita yrityskauppoja, mutta niistä saadut tuotot eivät ole vieneet halua tehdä työtä.

– Ala oli aloittaessani miesvaltainen. Nyt naisia on tullut lisää. Tällä hetkellä olen palkansaajan roolissa, kertoo Kaipainen.

Kateuden kohteeksi yrittäjänaiset eivät koe joutuvansa.

– En ole sitä huomannut. Vaatimattomasti pukeudun ja elän. Enemmän olen henkisesti vaurastunut, muuten olen Toyota ja toppatakki -linjalla. Pikemminkin ehkä säälivät, että vieläkö tuo vanha hoitaja jaksaa perunasäkkiä kantaa, toteaa Heikkinen.

Tulolistojen seuraaminen jää vähemmälle

Verotietojen julkistamista tai sijoittumistaan listauksissa Heikkinen, Pylkkänen ja Kaipainen eivät tarkkaile.

– Helpommalla ihminen pääsee, kun ei vertaa toisiin. Pitää elää elämänsä niin kuin itsellä on hyvä olla, eikä seurata toisen menestystä ja mersujen ostoa. Ei sitä rahaa mukaansa saa kun täältä kerran lähtee. Samanlaiseen puuarkkuun laitetaan kuin toisetkin, pohtii Heikkinen.

– Verotietojen julkisuus voitaisiin poistaa, ainakin lehdissä revittely. Verotuskin on kovaa yksityisyrittäjällä, ja alkuinvestoinnit apteekkarille ovat aika mittavat, sanoo Pylkkänen.

– Henkilökohtaisesti en noteeraa tietojen julkistamista, ei se tunnu miltään, sitä vain ohittaa ne asiat, toteaa Kaipainen.

Perhe ja yrittäjyys on vaativa yhdistelmä

Se, miksi naisyrittäjiä näkyy miehiä vähemmän tulolistojen kärkipaikoilla, selittyy yrittäjänaisten mielestä edelleen perheen ja yrittäjyyden yhdistämisen vaikeudella. Toisaalta osa naisyrittäjistä haluaa nimenomaan työllistää itsensä, eikä ole kiinnostunut yrityksensä kasvattamisesta.

– Näen ongelmana naisten kaksoiskuormituksen uralla etenemisessä. Perhe, palveluammatteihin suuntautuva koulutus ja ikävä kyllä vankassa elävät ennakkoluulot naisten pärjäämisestä ylemmissä viroissa tai yrittäjänä hidastavat naisten menestystä, pohtii Pylkkänen.

Marjo Kaipaista yrittäjyydessä on kiehtonut nimenomaan yrityksen kasvattaminen.

– Perinteisesti ehkä edelleen ajatellaan, että äidin pitäisi olla enemmän kotona. Varsinkin omalla alallani asiakkuudet ovat pitkälti pääkaupunkiseudulla, mikä tietää matkustusta. Siihen kaikki eivät ole valmiita ja se on hankalaa. Pakko myöntää, että itsekin olen järjestänyt asioita lasten kustannuksella, toteaa Kaipainen.

Etelä-Savossa kymmenen suurituloisimman joukossa vuonna 2013 oli kaksi naista. Maakunnan kolmenkymmenen eniten tienanneen joukkoon naisia mahtui seitsemän.

Lisäys kello 8.37: Lisätty tieto naisten määrästä suurituloisimpien listauksessa Etelä-Savossa vuonna 2013.

Lue seuraavaksi