Kosketusta, tuoksuja ja musiikkia hyödynnetään hoitotyössä – apua kaikilla aisteilla

Hämeen ammattikorkeakoulussa on tutkittu ja kehitetty jo vuosia moniaistista työtä hoiva- ja hoitoalalla. Multisensorisuutta on esimerkiksi se, että ihminen rauhoittuu hämyisessä kynttilänvalossa kuunnellen lempimusiikkiaan. Joskus avuksi tarvitaan älyteknologiaa: vaikka värähtelevää divaania.

terveys
Hoitaja lukee tarinaa vanhuksille
Ville Välimäki / Yle

Moniaistisuus eli multisensorisuus tarkoittaa monen aistin kautta yhtäaikaisesti saatua aistikokemusta. Hämeenlinnalaisessa Voutilakeskuksessa on jo vuosia käytetty multisensorisia menetelmiä osana hoiva- ja hoitotyötä. Voutilakeskuksessa on kaksi valkoista aistihuonetta, joista toisessa asukas voi rentoutua esimerkiksi hyvällä musiikilla ja rauhoittavilla maisemakuvilla. Toisessa huoneessa herätellään asukkaiden aktiivisuutta muun muassa tuoksuilla.

Tätä on moniaistisuus eli multisensorisuus, jonka johtava tutkija ja opettaja on Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja Marja Sirkkola. Multisensorisuus tulee HAMKissa tutuksi erityisesti sosiaalialan opiskelijoille, joille ensimmäiseksi opetetaan koskettamista.

Nuorille voi toisen ihmisen halaaminen olla vierasta, mutta me opetamme heille sensitiivistä herkkyyttä

Marja Sirkkola

– Joillekin lukiosta ammattikorkeaan tuleville nuorille voi toisen ihmisen halaaminen olla vierasta, mutta me opetamme heille sensitiivistä herkkyyttä. Koskettaminen voi joskus olla niin kokonaisvaltaista, että jos toisella on maksavaivoja, niin itsekin kokee samaa vaivaa, kuvailee Marja Sirkkola.

Älytekniikka kehittyy

Sirkkola on puurtanut aistien maailmassa jo parikymmentä vuotta, ja tänä aikana myös kansainväliset tutkijat ja asiantuntijat ovat tulleet tutuiksi.

– Hämeen ammattikorkeakoulu on isännöinyt Suomen ensimmäistä kansainvälistä multisensorisuuden maailmankonferenssia, jonka aikana saimme tietoa, missä maailmalla mennään aistiasioiden kanssa. Älytekniikka kehittyy alalla koko ajan.

Sirkkola toivoo, että myös rakentamisessa ja arkkitehtuurissa otetaan enemmän huomioon ihmisten aistit ja herkkyys.

– Esimerkiksi Helsingin seudulla on paljon rakennettu uusia multisensorisia keskuksia, asumisyksiköitä, joiden suunnittelussa olen ollut mukana. On erittäin tärkeää, että suunnitellaan yhdessä ennen kuin aletaan rakentaa. Pienillä asioilla kuten valaistuksella tai väreillä voidaan tehdä asunnoista tai tiloista yleensäkin paljon viihtyisämpiä.

Aistien helliminen rentouttaa ja aktivoi

Multisensorisessa hoitomuodossa pyritään herättelemään, aktivoimaan ja rentouttamaan hoidettavaa, kun hän saa eri aistiensa kautta miellyttäviä kokemuksia ja elämyksiä.

– Vammais- ja vanhustyöstä on lähdetty, mutta tällä hetkellä ei taida olla mitään ihmisryhmää, kenen kanssa ei tarvitsisi hiljentymistä, rauhoittumista ja stressinpoistoa, kertoo yliopettaja Marja Sirkkola.

Jenna Kankaanpää opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulussa toista vuotta sosiaalialaa. Hän kertoo kiinnostuneensa kovasti moniaistisuudesta ja sen filosofiasta. Multisensorisessa hoivatyössä asiakas ajatellaan kokonaisuutena, ja apuna käytetään sellaisia menetelmiä ja työtapoja, joilla saadaan kosketus hoidettavaan.

– Jotta päästään lähelle hoivattavaa, niin meidän on mietittävä sitä, mikä on meidän kulttuuriperintömme, millaisia asioita tietyn aikakauden ihmiset ovat tehneet, kuvailee Jenna.

– Tällaisten asioitten kautta voimme lähteä etsimään, mitä ne ärsykkeet voisivat olla. Kukaan ei voi antaa valmista reseptiä, että 85-vuotias dementoitunut Elma tykkää aina tästä.

Jos pystymme vähentämään lääkitystä multisensoristen menetelmien avulla, se todella säästää rahaa

Jenna Kankaanpää

Multisensorisuudessa kaikkein tärkeintä on toisen ihmisen kohtaaminen, ja se, että hänen arkensa muuttuu paremmaksi.

– Jos pystymme vähentämään lääkitystä erilaisten multisensoristen menetelmien avulla, niin se todella säästää rahaa, muistuttaa Jenna Kankaanpää.

– Jos pystymme tekemään ihmisten elämästä laadukkaampaa ja hidastamaan sairauden etenemistä mahdollisimman pitkään. En näe sitä pelkästään kustannuskysymyksenä, vaan se on inhimillistä.