1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Saksalaisväite: Elintarvikkeiden parasta ennen -päivämääriä manipuloidaan myynnin edistämiseksi

Samana päivänä ja samassa tuotantoerässä valmistetuilla jogurttipurkeilla saattaa olla eri parasta ennen -päiväys, väittää elintarvikkeiden hävikkiä Saksassa tutkiva professori. Päivämääräkikkailun taustalla on haluttu mielikuva mahdollisimman tuoreesta tuotteesta. Suomessa elintarvikeala vakuuttaa, että meillä tällaista ei tehdä – tai korkeintaan ihan vähän.      

Jogurttipurkkeja Saksan yleisradioyhtiö ARD:n Der Haushalts-Check -televisio-ohjelmassa. Purkeissa on eri parasta ennen –päivämäärä, vaikka tuotantopäivä on sama. Kuva: ARD Mediatech

Münsterin ammattikorkeakoulun professori Petra Teitscheid tutkii, miten elintarvikkeiden hävikkiä voitaisiin vähentää. Hän on ollut aiheesta muun muassa Saksan parlamentin kuultavana. Saksan yleisradioyhtiö ARD:n Der Haushalts Check -ohjelman (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa Teitscheid sanoo, että parasta ennen -päiväyksistä on tullut markkinointiväline. Kauppa tilaa tuotteita valmistajilta tietyillä päiväyksillä.

Jogurttiesimerkissä kyse on siitä, että kuluttaja haluaa aina tuoreinta. Perjantaina kaupassa käyvä ei enää maanantaina halua ostaa seuraavaa jogurttipurkkiaan samalla päiväyksellä. Kylmähyllyssä saattaakin silloin olla odottamassa tuote, joka on valmistunut samasta tuotantoerästä, mutta siinä on pitemmälle ulottuva parasta ennen -päiväys.  

Professori Teitscheid näyttää ARD:n haastattelussa jogurttipurkkeja, joissa on eri parasta ennen -päivämäärä. Tuotantopäivä on kuitenkin sama.     

Ei, ei ja vielä kerran ei

Yle Uutiset soitti perjantaina läpi lähes 30 elintarvikkeiden kanssa Suomessa läheisessä tekemisissä olevaa tahoa. Mukana oli kauppoja, tuottajia, liittoja ja järjestöjä sekä tutkijoita ja virkamiehiä.

Mahdollinen päivämäärillä pelailu on ennen kaikkea eettinen kysymys. Liian aikaiseksi asetettu parasta ennen – päivämäärä lisää turhaa ruokahävikkiä ja kasvattaa kaupan myyntiä, mutta terveydelle siitä ei tietenkään ole haittaa.   

Yksikään tavoitetuista tahoista ei usko jogurttiesimerkin olevan mahdollista Suomessa. Ainakin jogurttien valmistajat olivat kysymyksestä suorastaan tyrmistyneitä; kaupan toimijat eivät heitä määräile. Kaupan toimijoista taas osa ilmoitti suoraan, että perjantain aikana asiaa ei ehditä selvittämään.

Eri maissa saattaa kuitenkin olla myös lainsäädännöllisiä eroja. Niinpä suomalaiselintarvike voi toisessa maassa olla myynnissä aivan eri päivämäärämerkinnällä.  

Esimerkiksi paljon julkisuutta saaneiden Oltermanni-juustojen Suomen ja Venäjän myyntiin tarkoitettujen pakkauksien kyljissä parasta ennen -päivämäärä ei ole sama. Valio perustelee eroja sillä, että juusto kypsyy vanhetessaan ja venäläinen pitää kypsemmästä kuin suomalainen.

Tunnin päästä vanhaa

Saksalaisprofessorin Petra Teitscheidin esimerkki kausituotteista tunnetaan myös Suomessa. Teitscheid on huomannut, että esimerkiksi joulunajan tuotteissa saattaa olla parasta ennen –merkintöjä heti joulun jälkeen. Tällä varmistetaan, että vaikkapa jouluinen kuivakakku syödään jouluna, eikä sitä säästetä seuraavaan jouluun.

Suomessa esimerkistä käyvät joulukinkut. Parasta ennen -päivämäärästä ei kuluttaja pysty jäljittämään, milloin kaupan laarissa odottava kinkku on pakastettu. Kinkuissa voi olla täysin sama parasta ennen -päiväys, oli kinkku sitten pakastettu heinäkuussa tai vasta lähempänä joulua. Viranomaisille riittää, kun kinkku on ollut pakkasessa korkeintaan puoli vuotta.   

Elintarvikevalmistajat tietävät hyvin, että liian pitkään säilyvä on huono myynnille. Esimerkiksi monet iskukuumennetut maitotuotteet kestävät hyvänä kuukausitolkulla, mutta jopa vuoden päähän ulottuva parasta ennen -päiväys näyttäisi epäuskottavalta purkin kyljessä.

Euroopassa ovat yleistymässä myös parasta ennen -päiväykset tunnin tai jopa minuuttien tarkkuudella. Malli tulee Japanista, jossa on kaupoissa havaittu, että kolmen päivän päästä kello 16.30 vanhaksi menevä tuote menee paremmin kaupaksi kuin kello 14.30 vanheneva.