Tutkija: Hallitus rapauttanut perusoikeuksia vuosi vuodelta

Perusoikeudet jäävät paitsioon valtionbudjetin säästöissä ja rakenneuudistuksissa. Tutkijan mukaan useat perustuslain turvaamat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat heikkenemässä. Varsinkin hallituksen kuntia koskevat päätökset poikivat eriarvoisuutta.

Kotimaa
Pitkät etäisyydet peruspalveluiden kuten terveydenhoidon ja koulun pariin asettaa monet syrjäkuntien asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan, sanoo tutkija Pauli Rautiainen. Valokuvassa on ambulansseja Helsingin Meilahden sairaalassa lokakuussa 2014.
Pitkät etäisyydet peruspalveluiden kuten terveydenhoidon ja koulun pariin asettavat monet syrjäkuntien asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan, sanoo tutkija Pauli Rautiainen. Valokuvassa on ambulansseja Helsingin Meilahden sairaalassa lokakuussa 2014. Seppo Samuli / Lehtikuva

Kaikkein heikoimpien perusoikeudet rapautuvat, kun hallitus kaivaa säästöjä kurjassa taloustilanteessa rakenneuudistuksillaan. Säästöt kirpaisevat varsinkin yhteiskunnan heikoimpia pitkien etäisyyksien maassa. Vaikkapa kuntien valtionosuuksiin kytkeytyvät kouluverkon harvennukset näkyvät syrjäseuduilla kilometreinä.

Valtiosääntöoikeuden tutkija Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta on menossa vuodenvaihteen jälkeen pohjoisen pieniin kuntiin katsomaan, mille mutkalle hallituksen säästöpäätökset ovat perustuslain perusoikeuksia käytännössä taivuttaneet.

– Perus- ja ihmisoikeuksien tasoa on heikennetty joka vuosi. Me emme oikeastaan tällä hetkellä tiedä, minkälaisia seurauksia tällä on jo ollut. Ja missä vaiheessa saavutetaan sellainen tilanne, jossa Suomi asettuu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidensa vastaiseen tilaan. Jo pääministeri Kataisen ensimmäisistä vuosista lähtien – myös nykyisen Stubbin hallituksen aikana – on kuntien valtionosuuksia pienennetty joka vuosi, suomii tutkija Pauli Rautiainen.

Rautiaisen mukaan syrjäisten kuntien asukkaat ovat ahdingossa, kun vaikkapa terveyspalvelut ja työvoimatoimistot pakenevat ulottumattomiin. – Vaikuttaa siltä, että harjoitetaan politiikkaa, jonka perus- ja ihmisoikeusvaikutukset kohdistuvat kaikkein negatiivisimmin syrjäisissä kunnissa asuviin.

Samaa sanoo lastenlääkärinä Helsingissä työskentelevä, mutta myös Pohjois-Suomessa lääkärinä työskennellyt Henri Visuri. Hän on huolissaan koulutus- ja terveyspalvelujen epätasa-arvoisuudesta.

– Sisareni on esimerkiksi töissä lakkautusuhan alaisessa synnytyssairaalassa. Ihmiset ovat huolissaan oman ja lastensa terveyden puolesta. Kun synnytyssairaaloita lakkautetaan, ovat uhanalaisena pian muutkin päivystysluonteiset palvelut.

"Säästetäänkö väärästä päästä?"

Henri Visuri pohdiskelee myös koulujen lakkautusten ja koululaisten matkojen venymistä.

– Työskennellessäni Pohjois-Karjalassa huomasin, että pitkiä matkoja autossa istuvat koululaiset olivat herkempiä keräämään ylipainoa. Heillä ei ole myöskään samanlaisia mahdollisuuksia harrastaa kuin kasvukeskusten lapsilla. Ala-asteikäinen joutuu istumaan lähes kaksi tuntia suuntaansa autossa.

Meidän pitää käydä keskustelu siitä, millaiset asiat on yhteiskunnan vastuulla ja mitkä ihmisen omalla vastuulla.

Anu Urpalainen

– Lukioikäiset kohdalla kouluverkon karsinta ja lukiouudistuksen 500 oppilaan raja tarkoittaa useilla matkojen pitenemistä kymmenillä kilometreillä. Muita köyhemmissä perheissä ei ehkä ole varaa muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, ja opiskelu jää silleen, sanoo lastenlääkäri Henri Visuri.

Visuri sanoo ymmärtävänsä, että Suomella menee huonosti ja säästää pitää.

– Mutta säästetäänkö nyt väärästä päästä? Onko järkevää maksaa veroja, jos niillä ei saa lähialueelta mitään?

Valtiosääntöoikeuden tutkija Pauli Rautiainen jatkaa myös löylyttämistä.

– Kyllä meidän on vakavasti kysyttävä, turvataanko rakennepolitiikassa ihmisille heidän perus- ja ihmisoikeutensa kaikkialla maassa. Me emme oikeastaan tiedä, millaisia perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tehdyillä rakennepoliittisilla ratkaisulla ja niihin liittyvillä eduskunnan käsittelyssä olevilla lakiesityksillä oikeasti on.

Tutkija sysää vastuuta perustuslakivaliokunnalle. Rautiaisen mukaan perusoikeudet on otettava vakavasti valtion talousarvioita käsiteltäessä.

– Budjetti on eräs keskeisistä perusoikeuksien toteutumista määrittävistä asiakirjoista. Sitä koskevaa keskustelua ei saisi käydä koskaan ainoastaan talouspoliittisesta näkökulmasta.

– Talouden taantumassakin perustuslakivaliokunnan olisi arvioitava, että perusoikeuksien heikennykset eivät ulotu pitemmälle kuin julkisen talouden rahoitusvaikeuksien katsotaan kestävän. Ja myös se, että heikennykset eivät kohdistu yhteiskunnan heikoimpiin ja haavoittuvaisimpiin, sanoo Rautiainen.

Peruspalvelut pyörivät juuri ja juuri

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) vakuuttaa, että perustuslakivaliokunta kyllä kuulee asiantuntijoita säästölaeista.

– Vaikkapa työmarkkinatuessa tai koulutuksen etuuksissa. Siinä otetaan huomioon tarkasti se, miten laki kohdistuu erilaisiin ryhmiin.

Kansanedustaja Koskinen kuitenkin myöntää, että usein on kyllä valittamisen varaa. Hallituksen lakiesityksen perustelut ovat monesti vajavaisia.

– Ei pysty tekemään kovin tarkkaa analyysia siitä, kohteleeko jokin leikkaus jotakin väestöryhmää liian ankarasti.

Perus- ja ihmisoikeuksien tasoa on heikennetty joka vuosi. Me emme tiedä, minkälaisia seurauksia tällä on ollut.

Pauli Rautiainen

Kunnat hoitavat suurinta osaa perusoikeuksiin liittyvistä tehtävistä.

– Kunnat ratkaisevat millainen on kouluverkko tai miten kaukana terveysasema tai sairaala. Perustuslakikontrolli on silloin hankalampaa, sanoo Koskinen.

Mutta perustuslakivaliokunta valvoo kuntien rahoituskehikkoa: valtionosuuksia.

– Varsinkin näitä valtionosuuksien muutoksia perustuslakivaliokunta käy läpi. Siis: riittävätkö rahat erilaisissa kuntatyypeissä peruspalveluiden pyörittämiseen? Ja nythän on viime aikoina oltu rajoilla, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.

– On tärkeää arvioida myös kasautuvaa vaikutusta.

Mikä on yhteiskunnan, mikä ihmisen vastuulla?

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Anu Urpalainen (kok.) taas sanoo, että nyt aika käydä läpi koko peruspalveluiden kenttä.

– Hyvinvointipalvelujen tiukkakin päivitys pitäisi käydä. Myös suhteessa perustuslakiin. Ja joudumme myös ensi vaalikaudella käymään jopa keskustelun siitä, mikä on kunta ja miten rahoitusvastuu toimii. Tämähän on nyt näiden isojen leikkausten kohdalla murenemassa.

Urpalainen maalaa ehkä pelottavankin kuvan tulevaisuudesta.

– On iso kysymys, millaisen palveluverkon kunta pystyy tulevaisuudessa kantamaan. Varmaa on se, että meidän pitää käydä vielä isompi keskustelu siitä, millaiset asiat on yhteiskunnan vastuulla ja mitkä ihmisen omalla vastuulla.

Vaan pystyvätkö kaikki osallistumaan keskusteluun? Ei ainakaan se huostaanotettu, jolta kunnan säästötalkoissa ollaan viemässä lastenkodin keittiö ja keittäjä.

– Meillä tiedetään hyvin, mitkä ovat meidän perus- ja ihmisoikeusongelmamme. Kun vanhusten ja vankien asianmukaisten saniteettitilojen eteen ei ole halua tehdä mitään edes hyvinä aikoina, on huonoina aikoina syytä olla hyvin huolissaan, sanoo tutkija Pauli Rautiainen.