Lempi leiskuu loskan keskellä – marraskuu on uusi juhannus

Synkkää ja loskaista maisemaa katsoessa ei heti uskoisi, että nyt eletään vuoden romanttisinta aikaa. Tilastot sen kuitenkin todistavat: loka-marraskuussa laitetaan lapsia alulle enemmän kuin missään muussa kuussa.

ilmiöt
Mies ja nainen suutelevat kadulla.
Lempi leiskuu marraskuussa.Yle

Marraskuusta on tullut uusi juhannus. Vielä muutama vuosikymmen sitten lapsia syntyi eniten maaliskuussa, mutta nykyään Suomen vauvapiikki osuu loppukesään heinä–elokuulle.

Keskikesän ja valon juhla ei siis enää automaattisesti ole suosituinta lapsentekoaikaa Suomessa. Nykyään vauvat pannaan yhä useammin alulle loka-marraskuun pimeinä iltoina.

Tylsästä ja harmaasta novemberista on kuin varkain tullut kiihkeä rakkauskuukausi lovember (siirryt toiseen palveluun).

Ensisynnyttäjä tahtoo kesävauvan

Lastenteon siirtyminen juhannukselta syksyn räntäsateisiin on pantu merkille myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

– 90-luvun puolivälissä tapahtui sellainen ihme, että eniten synnytyksiä onkin heinä-elokuussa. Jos siitä laskee yhdeksän kuukautta taaksepäin, niin tullaan marraskuuhun ja tähän ei ainakaan biologinen selitys sovi, että silloin olisivat hormonit korkeimmillaan, kertoo tutkimusprofessori Mika Gissler.

Gissler arvelee, että syy syksyn lapsentekobuumiin on hyvin käytännöllinen. Etenkin ensisynnyttäjät suunnittelevat raskautensa tarkkaan, ja lapsen syntymä halutaan ajoittaa mahdollisimman sopivaan saumaan.

– Taustalla on varmaan toive synnyttää kesällä, jolloin pienen lapsen kanssa on helpompaa kuin talvipakkasella ja puolison kesälomat voi yhdistää lapsenhoitoon alkuvaiheessa.

Mutta eiväthän ihmiset ole näin järkeviä ja suunnitelmallisia! Syksyisiin lemmenpuuhiin löytyy varmasti romanttisempiakin selityksiä.

Kynttiläillallinen ja muita vaihtoehtoisia teorioita

Ehkäpä marraskuun lemmenleikki-intoa voisi selittää tummuvilla illoilla, jolloin kynttilän valossa kullan kainalossa köllitään ja nautiskellaan pari lasia punaviiniä?

Gissler ei lyttää selitystä ainakaan suoralta kädeltä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lempi leimahtaa useimmiten loppuviikosta, kun taas alkuviikosta lapsia laitetaan alulle paljon nihkeämmin. Rentoutunut olo siis selvästi edesauttaa lapsentekohaluja.

Kun on sähkökatko, niin yhdeksän kuukauden kuluttua syntyvyydessä näkyy piikki.

Mika Gissler

Vai voisiko selitys olla niinkin ilmiselvä kuin marraskuussa starttaava pikkujoulukausi? Gissler ei niele tätä teoriaa purematta, sillä pikkujoulujen ajankohta ei aivan täsmää heinä-elokuun vauvapiikin kanssa.

- Nämä vauvat on laitettu alulle jo loka-marraskuun vaihteessa, mutta toisaalta pikkujoulukausikin alkaa vuosi vuodelta aiemmin.

Entä voisiko syynä olla ilmastonmuutos? Talven tulo on lykkääntynyt ja tänä vuonna loka-marraskuussa ilmat ovat monin paikoin olleet kuin konsanaan juhannusviikolla. Tähän vaihtoehtoiseen selitysmalliin Gissler suhtautuu uteliaan positiivisesti.

– Maailmalta on tietoa, että kun on sähkökatko, niin yhdeksän kuukauden kuluttua syntyvyydessä näkyy piikki. Sään vaihteluita ei ole tutkittu samalla tavalla, mutta tässä olisi jollekin tutkijalle hyvä tutkimuskohde.

Suurin osa lapsista syntyy yhä satunnaisesti

Kansainvälisiä vertailuja suosituimmista synnytyskuukausista ei ole osunut Gisslerin silmään, mutta hänen mukaansa ainakin Ruotsissa kehitys on ollut samankaltaista kuin Suomessa. Sielläkin synnytysten piikki on siirtynyt maaliskuulta kesäkuukausiin.

Gissler kuitenkin korostaa, että erot kuukausien välillä ovat pieniä niin Ruotsissa kuin meillä Suomessakin.

– Totta puhuen 95 prosenttia lapsista syntyy ihan satunnaisesti, mutta toki piikin siirtyminen maaliskuulta kesään kertoo muutoksesta.

Erot kuukausien välillä vaihtelevat myös vuosittain. Esimerkiksi Keski-Suomessa tämän vuoden vauvapiikki oli elokuussa, kun taas viime vuonna lapsia syntyi eniten maaliskuussa. Juhannuksenakin siis vielä rakastetaan - ainakin jossakin päin Suomea.