YK: Kymmenellä miljoonalla ihmisellä ei ole minkään maan kansalaisuutta

Eläminen ilman kansalaisuutta tarkoittaa elämää ilman koulutusta, terveydenhoitoa tai mahdollisuutta työskennellä ja liikkuva vapaasti, muistuttaa UNHCR, joka on käynnistänyt kampanjan kansalaisuuden saamiseksi kaikille.

Ulkomaat

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on käynnistänyt kymmenvuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on saada kaikille ihmisille jonkin maan kansalaisuus.

UNHCR kertoo, että maailmassa elää tätä nykyä ainakin kymmenen miljoonaa ihmistä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Joka kymmenes minuutti syntyy lapsi ilman kansalaisuutta.

Jos ihmisellä ei ole kansalaisuutta, häneltä evätään usein oikeudet ja palvelut, joita valtiot antavat kansalaisilleen.

– Kansalaisuudettomuus tarkoittaa elämää ilman koulutusta, ilman terveydenhoitoa tai mahdollisuutta työskennellä laillisesti, [...] elämää ilman mahdollisuutta liikkua vapaasti, todetaan kampanjaan liittyvässä avoimessa kirjeessä, jonka on allekirjoittanut UNHCR:n johtajan António Guterresin ohella useita julkisuuden henkilöitä, muun muassa UNHCR:n erityislähettiläs, näyttelijä ja ohjaaja Angelina Jolie.

Taustalla naisten ja vähemmistöjen syrjintää sekä pakolaisuutta

UNHCR:n mukaan kansalaisuudettomuus on useimmiten seurausta etniseen taustaan, uskontoon tai sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä. 27 maata epää naisilta oikeuden (siirryt toiseen palveluun) siirtää kansalaisuutensa lapsilleen tasavertaisesti miesten kanssa. Tämä voi johtaa sukupolvia jatkuvaan kansalaisuudettomuuden kierteeseen, UNCHR toteaa.

Maista 12 on Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, kahdeksan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, neljä Aasiassa ja kolme Amerikassa.

Kansalaisuudettomuus liittyy myös pakolaisuuteen. Pakolaisina syntyvät eivät usein saa uuden asuinmaansa kansalaisuutta eivätkä voi palata kotimaahansa vaatimaan sen kansalaisuutta.

Lisäksi jotkut maat epäävät etnisiltä vähemmistöiltä kansalaisuuden, kuten Myanmar rohingya-kansalta (siirryt toiseen palveluun).

Edistysaskelia Bangladeshissa, Norsunluurannikolla, Kirgisiassa

UNHCR on asettanut tavoitteeksi kansalaisuudettomuuden poistamisen vuosikymmenessä. Järjestö toteaa, että joissakin maissa kysymys voi olla kiistelty, mutta joissakin se vaatii vain pieniä muutoksia kansalaisuuslakiin. Vuosikymmenen aikana muutokset ovat tuoneet kansalaisuuden yli neljälle miljoonalle kansalaisuudettomalle, järjestö kertoo.

Esimerkiksi vuonna 2008 Bangladeshissa noin 300 000 urdunkielistä sai kansalaisuuden korkeimman oikeuden päätöksellä. Norsunluurannikolla kysymys kansalaisuudesta on johtanut jopa aseelliseen konfliktiin, mutta vuonna 2013 lakia muutettiin niin, että maassa pitkään asuneet ihmiset saivat kansalaisuuden. Kirgisiassa yli 65 000 entistä neuvostokansalaista on saanut kansalaisuuden vuodesta 2009 lähtien.

YK on hyväksynyt kaksi kansalaisuudettomuuteen liittyvää sopimusta, vuonna 1954 sopimuksen kansalaisuudettomien asemasta ja vuonna 1961 sopimuksen kansalaisuudettomuuden vähentämisestä. Sopimusten allekirjoittajamäärä on noussut kolmessa vuodessa noin sadasta 144:ään.

Kansalaisuus (siirryt toiseen palveluun) määräytyy yleensä joko periytymisperiaatteen tai syntymämaaperiaatteen mukaisesti. Jokainen valtio päättää itse, mitä periaatetta se ensisijaisesti noudattaa.

Periytymisperiaate tarkoittaa sitä, että kansalaisuus määräytyy äidin tai isän tai molempien vanhempien kansalaisuuden mukaan. Syntymämaaperiaatteen mukaan kansalaisuus määräytyy syntymäpaikan mukaan. Suomessa noudatetaan ensisijaisesti periytymisperiaatetta, selostaa Suomen Maahanmuuttovirasto kotisivuillaan.