"Sen näkee naamasta, kun lakkaa saamasta kasviksia"

Nuoret saavat lähes puolet päivän energiasta sokeripitoisista välipaloista. Kasvikset eivät maistu, ja moni jättää aamiaisen tai lounaan väliin. Ylen nettikeskustelijat neuvovat, miten jälkikasvu saadaan popsimaan porkkanoita.

Kotimaa
Salaatti tuli kouluihin 1990-luvulla ja salaattibuffet 2000-luvulla.
Salaatti tuli kouluihin 1990-luvulla ja salaattibuffet 2000-luvulla.Kalle Pallonen / Yle

Mikä nuorilla on, kun kasvikset eivät maistu ja välipaloina tankataan sokeria? 56 prosenttia yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ei syö aamiaista ja lounasta joka arkipäivä, ilmenee vuonna 2013 tehdystä Kouluterveyskyselystä (siirryt toiseen palveluun).

Säännöllisin ruokailurytmi on lukiolaisilla, kun taas ammattikoululaiset jättävät useimmin aamupalan syömättä.

Koululounaan syövistäkään moni ei ota pääruoan lisäksi salaattia, maitoa tai leipää. Kasvikset eivät maistu myöskään alakoululaisille.

– Koululounas on suunniteltu siten, että se on parhaimmillaan, kun syödään sen kaikki osat. Se on myös usein päivän terveellisin ateria, kertoo erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ravitsemusyksiköstä.

Epäsäännöllinen ruokailurytmi lähtee kotoa

Nuoret jättävät kouluaterian väliin yleensä maun takia. Ikäväksi koetaan myös pitkät jonot ja meluisa ruokala.

– Myös kouluruokalan henkilökunnan kannattaa kuunnella viestejä, joita oppilailta tulee. Kannattaa ainakin pikkaisen ottaa huomioon ruokalistan suunnittelussa se, mikä menee, THL:n erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen sanoo.

Nuoret saavat lähes puolet päivän energiasta sokeripitoisista välipaloista. Epäsäännöllinen ruokailurytmi lähtee kotoa: aamiaisen tai lounaan väliin jättävät nuoret syövät myös muita harvemmin iltaisin yhdessä perheen kanssa.

– Myöskin se perheen ilta-ateria kannattaisi ottaa yhteisesti käsittelyyn, että siihen saadaan kaikkien toiveita vähän huomioitua ja tosiaan laitettua sopivaan aikaan ja katettua monipuolisesti, Ovaskainen sanoo.

"Kasvikset ovat ainoa asia, jossa passaan"

Yle Uutisten nettikeskustelussa on pohdittu, miten lapset ja nuoret saataisiin syömään kasviksia. Moni keskustelija oli samaa mieltä Ovaskaisen kanssa siitä, että kun kasvikset on aseteltu houkuttelevasti näytille, ne katoavat ennen pitkää parempiin suihin.

– Kasvikset ovat ainoa asia, jossa passaan. Sitkeästi pilkon niitä aamulla esille ja vaikka juoksen eteiseen asti tarjoamaan kiireessä lähtiessä. Kuorima- ja vihannesveitsiä on useita, jotta niitä on aina puhtaana ja helposti saatavilla, jos vaikka nuoren tekee itse mieli kuoria omena, neuvoo nimimerkki Äitix2.

Monen mielestä on hyvä totuttaa lapset eri makuihin pienestä pitäen.

– Lapsille on aina laitettu lautaselle kaikkea tarjolla olevaa kyselemättä "tykkäätkö?" tai "otatko?". Kaikkea maistetaan, mutta mitään ei ole pakko syödä enempää, kertoo nimimerkki Ruokafani.

Kasviksia voi salakuljettaa ruokaan

Vanhemmille lapsille tehoaa myös tiedon tarjoaminen.

– Siihen on tehonnut vain asiallinen valistus siitä, miten kasvikset vaikuttavat kehoon, esimerkiksi finneihin naamataulussa. Sen näkee ensin naamasta, kun lakkaa saamasta – kasviksia! sanoo "asiaa vaan".

Monen mielestä kasvikset kelpaavat, jos ne on maustettu oikein esimerkiksi voilla. Nimimerkki Maustamaton taas on salakuljettanut esimerkiksi sipulia ja sieniä pieninä paloina lasten ruokaan. Joskus uusi maku on siirtynyt ruokavalioon vahingossa:

– Muutama ennakkoluulo on haihtunut sen myötä, että lapsi ei ole kylässä tai ravintolassa kehdannut kieltäytyä ruoka-aineesta, jota kotona ei olisi suostunut maistamaan. Myös kehumme, kun joku lapsista uskaltaa maistaa uutta makua.

"Millan" mielestä tärkeintä on kasvisten laatu:

– Kasvisten syöttäminen lapselle ei ole poikkeuksellista mihinkään muuhun ruoka-aineeseen nähden, kunhan ne ovat laadukkaita: kasvaneet hyvässä maaperässä, oikealla lannoituksella, hyvissä olosuhteissa – mausta sen tunnistaa!