Väitös: liikkuvat lapset oppivat parhaiten

Liikunnalliset lapset ovat tarkkaavaisempia ja menestyvät koulussa paremmin kuin vähän liikkuvat lapset. Jatkuva ruudun tuijottaminen heikentää lapsen kouluarvosanoja ja muistia. Tähän tulokseen on tullut tutkija Heidi Syväoja psykologian väitöskirjassaan.

Kotimaa
Lapsia Muuramessa Mäkelänmäen koululla 2014
Yle / Matti Myller

Liikunta saattaa edistää lapsen koulumenestystä ja tarkkaavaisuutta. Erittäin runsas ruutuaika heikentää arvosanoja ja tiettyjä kognitiivisen toiminnan osa-alueita, kuten muistia.

Näin tiivistää väitöstutkimuksensa tuloksen tutkija Heidi Syväoja.

Liikunnallisesti aktiiviset lapset menestyivät tarkkavaisuustestissä paremmin. Myös heidän kouluarvosanojensa keskiarvo oli korkeampi kuin vähän liikkuvilla lapsilla.

Kaikki liikunta lasketaan

Syväoja tutki lähes kolmea sataa viides- ja kuudesluokkalaista lasta. Liikuntaa ja liikkumattomuutta selvitettiin sekä objektiivisin mittauksin että kyselymenetelmin.

– Kaikki liikunta, koulumatkat, leikit... kaikki laskettiin tutkimuksessa mukaan, Syväoja kertoo.

Syväojan mielestä liikunnan määritelmä pitäisikin käsittää laveasti.

LIIKUNTATUTKIMUS TUTKIJA HEIDI SYVÄOJA
Heidi Syväoja. Yle / Matti Myller

– Ei vain se, että lähdetään harrastamaan jotakin jonnekin. Kunhan lapsen tulee aktiivisesti tehtyä ja touhuttua päivän aikana.

Ei tuntirajoja tietokoneelle

Syväoja on huolissaan passivoivasta ruutuajasta, jolloin lapsi vain istuu tietokoneella tai hiplaa älypuhelinta.

– Vanhempien pitää huolehtia siitä, ettei ruudun ääressä vietetty aika ole kohtuuttoman pitkä. Jos lapsi viettää koko vapaa-aikansa tietokoneella, silloin on syytä laittaa stoppia ja patistaa jaloittelemaan, sanoo Syväoja.

Tutkija ei asettaisi lasten ruutuajalle vakituisia tuntirajoja, vaan katsoisi kokonaisuutta. Aktivoiva ruutuaika voi olla sosiaalista toimintaa tai vaikka tietokonepelejä, joissa liikutaan.

– Ruutuajan haitat ja hyödyt riippuvat sisällöstä. Vanhempien pitäisi huolehtia siitä, että lapsi saa ärsykkeitä monipuolisesti.

LitM Heidi Syväoja väittelee Jyväskylän yliopistossa marraskuun puolivälissä.

Tutkimus toteutettiin LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyönä vuosien 2011-2014 aikana. Tutkimuksen ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -ohjelma.

Heidi Syväojaa Yle Keski-Suomelle haastatteli Antti Seppälä.