Kirkko luopuu yhteisöverosta – pääkaupunkiseudun seurakunnille miljoonamenetykset

Jatkossa seurakunnat saavat ennalta määrättyä valtionrahoitusta yhteisöveron sijaan. Suurimmalle osalle seurakunnista muutos tarkoittaa tulojen lisäystä. Pääkaupunkiseudulla tilanne on toinen.

Kotimaa
Euron kolikko ja risti
Yle

Purnaus yhteisöveroa kahmivasta kirkosta jäänee piakkoin lopullisesti historiaan, kun kirkko luopuu yhteisövero-oikeudestaan.

Mikäli eduskunta hyväksyy keväällä uuden rahoituslain, kirkolle tilitetty yhteisövero korvataan valtionrahoituksella, jonka suuruus on 114 miljoonaa euroa vuodessa.

Yhteisöveron kerää valtio, joka tilittää siitä edelleen muutama prosenttia seurakunnille. Yhteisöverotuloilla seurakunnat hoitavat niille annetut lakisääteiset tehtävät, kuten väestökirjanpidon, kirkkojen ylläpidon, sekä hautaustoimen.

Vuonna 2013 Suomen seurakunnat saivat yhteisöveroa yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat häviävät eniten

Nykyisen mallin mukaan valtio tilittää seurakunnille sitä enemmän yhteisöveroa, mitä enemmän seurakunnan alueella on yhteisöveroa maksavia yrityksiä ja yrityksillä työvoimaa.

Yhdellä neljäsosalla seurakuntatalouksista rahasumma pienenee nykytilanteeseen verrattuna ja kolmella neljäsosalla kasvaa.

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.

Uuden rahoitusmallin myötä yritysten määrällä ei ole enää väliä, vaan rahaa jaetaan puhtaasti seurakunnan kuntien asukasluvun mukaan.

– On laskettu alustavasti, että yhdellä neljäsosalla seurakuntatalouksista rahasumma pienenee nykytilanteeseen verrattuna ja kolmella neljäsosalla kasvaa, tiivistää kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.

Jakoperusteista päättää kirkolliskokous. Mikäli kirkkohallituksen esitys hyväksytään, jatkossa vähemmän rahaa on etenkin Helsingillä ja Espoolla, joiden alueella on ollut paljon suurta voittoa tekeviä yrityksiä.

– Ne joissa on isot tuotantolaitokset, siellä se korvaus tipahtaa, Perander sanoo.

Kirkkohallituksen alustavien laskelmien mukaan Helsingin seurakuntayhtymän tulot vähenevät uudistuksen myötä noin 3,5 miljoonalla ja Espoon seurakuntayhtymän tulot 1,1 miljoonalla vuodessa.

Muita suuria häviäjiä ovat esimerkiksi Vaasan seurakuntayhtymä (menetys noin 721 000 euroa vuodessa), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (menetys noin 491 000 euroa) ja Rauman seurakunta (menetys noin 410 000 euroa).

Säästöjä höyläämällä ja leikkaamalla

Seurakuntien suurin tulonlähde – kirkollisvero – on yhä ohuempi etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa kirkkoon kuuluu yhä harvempi. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän ensi vuoden budjetissa verotulot ovat yhteensä 98 miljoonaa. Tästä kirkollisveron osuus on 82 miljoonaa ja yhteisöveron osuus 16 miljoonaa.

Yhteisöverosta luopumalla tulot vähenevät siis muutamalla prosentilla. Säästöt tehtäneen juustohöyläperiaatteella.

– Totta kai kolme miljoonaa on iso leikkaus. Kompensointikeino voisi olla esimerkiksi hautausmaksujen korottaminen. Tällä hetkellä sen tyyppistä ratkaisua ei kuitenkaan ajatella, vaan sopeutetaan menot saataviin tuloihin, sanoo Malmin seurakunnan kirkkoherra Pertti Simola.

Vantaan seurakuntayhtymälle menetys ei ole suuri, alustavien laskelmien mukaan noin 73 000 euroa vuodessa. Jo valmiiksi heikon talouden kanssa kamppaileva seurakunta tosin ei kaipaisi yhtään enempää tulonmenetyksiä. Vantaalla on jo esimerkiksi luovuttu kirkoista.

– Kaikki kiinteistöt käydään läpi. Vaaralan kirkosta on jo luovuttu. Kaivokselassa palanutta kirkkoa ei ole uudelleen rakennettu. Ja nyt meillä valtuusto on käsitellyt hallintorakennuksesta, eli seurakuntatalosta luopumista, luettelee Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki.

Kristillistä tasajakoa

Suurimmalle osalle Suomen seurakunnista muutos on kuitenkin tervetullut. Vaikka osa seurakunnista menettää yhteisöveron luopumisen myötä rahaa, suurimmalle osalle sitä jää jatkossa enemmän.

Esimerkiksi Oulun seurakuntayhtymällä on alustavien laskelmien mukaan jatkossa noin 1,3 miljoonaa, Jyväskylän seurakunnalla 870 000 ja Kuopion seurakuntayhtymällä 660 000 euroa aiempaan enemmän vuodessa.

Laajaa vastustusta uudistus tuskin kirkon suunnasta kohtaa. Nekin, jotka uudistuksessa häviävät, näkevät muutoksen askeleena kohti entistä kristillisempää tasajakoa.

– Me ollaan saatu vanhoilla perusteilla varsin hyvä osuus. Ehkä täytyy ajatella tasauksena kirkon sisällä, sanoo Malmin kirkkoherra Pertti Simola.

– Tämä oikeastaan siirtää tuloja maakuntiin, eli pieniin seurakuntiin. Ja se on kirkon kannalta ihan hyvä asia, säestää Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki. _Juttua päivitetty 5.11.2014 klo 10:38: Juttuun lisätty tarkennus yhteisöveron tilityksestä. Valtio tilittää keräämästään yhteisöverosta seurakunnille muutaman prosentin. Aiemmin jutussa määrää ei tarkennettu. Juttua korjattu 5.11.2014 klo 10:40: Jutussa virhe seurakuntien saaman yhteisöveron summasta vuonna 2013. Aiemmin luku oli 103 miljoonaa. Oikea luku on 105 miljoonaa._