Chilen opetusministeri hakee Suomesta ideoita

Chile uudistaa koulutustaan paineiden keskellä. Maan parlamentissa on esitys, joka ei tunnu tyydyttävän sen enempää koululaisia kuin maan oppositiotakaan.

Ulkomaat
Viikin normaalikoulun oppilaat Sonja Heinonen ja Eveliina Kivistö tutustuivat Chilen opetusministeriin.
Viikin normaalikoulun oppilaat Sonja Heinonen ja Eveliina Kivistö tutustuivat Chilen opetusministeriin.Jaana Kanninen / Yle

Suomen kova koulumaine on tällä kertaa tuonut maahamme Chilen opetusministerin Nicolás Eyzaguirren. Ministeri pyörii maassamme tällä viikolla tarkoituksenaan viedä kotiin eväitä Chilessä meneillään olevaan koulu-uudistukseen.

Häneen on tehnyt vaikutuksen paitsi opetuksen kansainvälisesti korkea taso, myös ja erityisesti maassamme vallitseva konsensus koululaitoksen rakenteesta.

– Meillä Chilessä ei ole kansallista yhteisymmärrystä siitä, miten koulutus pitäisi järjestää.

Chilen koululaitos on ollut vuodesta 2006 saakka sekaisin jatkuvien mielenosoitusten, opiskelijoiden lakkojen ja kouluvaltausten vuoksi. Lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat vaativat Chileen perinpohjaista koulu-uudistusta.

Chileläiset opiskelijat vaativat syvällistä koulu-uudistusta lokakuussa (9.10). Kuvassa Chilen yliopiston Melissa Sepúlveda.
Chileläiset opiskelijat vaativat syvällistä koulu-uudistusta lokakuussa (9.10). Kuvassa Chilen yliopiston Melissa Sepúlveda.Reuters Tv

– Vaadimme julkista koululaitosta, joka antaisi kaikille chileläisnuorille tasa-arvoisen mahdollisuuden koulutukseen, sanoo puhelinhaastattelussa Chilen yliopiston oppilaskunnan puheenjohtaja Melissa Sepúlveda.

Lokakuun 21. päivä parlamentin alahuone hyväksyikin lakiehdotuksen, jonka tavoitteena on uudistaa koulutusta ja tuoda työrauha kouluihin. Koulu-uudistus oli viime syksynä presidentiksi toistamiseen valitun Michelle Bacheletin vaalilupaus.

Senaatin on vielä hyväksyttävä uudistus, joka rahoitetaan Bacheletin toisen vaalilupauksen, verouudistuksen tuloilla.

Chilen koululaitos on diktatuurin luomus

Chilen koulujärjestelmä luotiin 1980-luvulla diktaattori Augusto Pinochetin aikana. Se on monimutkainen yhdistelmä yksityiskouluja, yksityisiä mutta valtion tukemia kouluja sekä julkisia kouluja. Koulut valitsevat yleisesti oppilaat vanhempien maksukyvyn mukaan.

Lopputuloksena on se, että rikkaat käyvät rikkaiden kouluja, ja köyhät köyhien kouluja. Chilen koululaitosta pidetäänkin luokkaeroja vahvasti ylläpitävänä laitoksena. Chile on Latinalaisen Amerikan vauraimpia maita, mutta myös sen tuloerot kuuluvat maanosan jyrkimpiin.

Arvostelua on saanut osakseen myös se, että yksityiskoulujen omistajat tekevät suuria voittoja valtion tuen avulla.

Suomalainen lainsäädäntö kieltää koulutuksen järjestämisen taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Ministeri Eyzaguirre kertoo, että parlamentin käsittelyssä olevan uudistuksen tavoite on lopettaa voitontavoittelu koulutuksen alalla, ja asettaa oppilaat samalle viivalle.

– Tavoitteemme on se, mikä teillä täällä Suomessa jo on; se että kaikilla tytöilllä ja pojilla olisi mahdollisuus tasavertaiseen koulutukseen.

Lakiesitys lopettaa asteittain lukukausimaksut, jotka vaihtelevat suuresti eri kouluissa. Kokonaan maksuista luovutaan kuudentoista vuoden aikana. Pääosin koulut jäävät kuitenkin yksityiseen omistukseen.

Koulurauha on kaukana

Uudistus on jo ehtinyt saada vastaansa sekä tiukimmat opiskelijajärjestöt että keskusta-vasemmistolaisen hallituksen opposition. Kalleimpien yksityiskoulujen oppilaiden vanhemmat saivat reilu viikko sitten kymmeniä tuhansia uudistuksen vastustajia liikkeelle mielenosoitukseen Santiagoon. He haluavat pitää kiinni nykyisestä järjestelmästä.

Myös osa opiskelijoista vastustaa esitystä, koska se heidän mielestään jää puolitiehen.

– Me haluamme julkisen koulun kaikille esikoulusta yliopistoon. Hallituksen esitys ei vie asioita tarpeeksi pitkälle, sanoo Chilen yliopiston Melissa Sepúlveda.

Nähtäväksi jää, takaako parlamentissa oleva lakiuudistus chileläiskouluille työrauhan.