1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Vuorotyön vaikutukset aivoihin paljastuvat vähitellen – palautuminen vie vuosia

Unitutkija Markku Partinen suhtautuu vakavasti uuteen ranskalaistutkimukseen, jossa havaittiin vuorotyön nakertavan kognitiivisia toimintoja.

tiede
Nukkuvan jalat sängyssä.
Seppo Sarkkinen / Yle

Vuorotyö voi heikentää aivojen toimintaa enemmän täällä synkässä Suomessa kuin valoisassa etelässä. Vaikutuksia ei edelleenkään tunneta riittävästi, toteaa neurologi ja unitutkija Markku Partinen.

Äskettäin OEM-lehdessä julkaistussa (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksessa havaittiin, että vuorotyö heikentää muistia ja muita tiedollisia toimintoja pitkäaikaisesti. Muutokset olivat erityisen vahvoja yli 10 vuotta kestäneen vuorotyön jäljiltä.

Noin 3 200:aa ranskalaista tarkkailleet tutkijat panivat merkille, että vuosikymmenen verran vuorotyötä tehneiden tiedolliset kyvyt olivat heikentyneet tasolle, jolle virastoaikaan töitä tekevät päätyvät keskimäärin 6,5 vuotta vanhempina. Toiminta palautui normaaliksi vasta yli viisi vuotta vuorotyön lopettamisen jälkeen.

Artikkelissaan tutkijat pohtivat unenpuutteen ohella mm. valoisuuden ja D-vitamiinin vaikutuksia aivoihin. Vuorotyöläisten muita vähäisempi päivänvalossa oleilu voi selittää tuloksia.

– Suomessahan on pitkät, pimeät talvet ja vähemmän valoa sekä matalammat D-vitamiinitasot. Saattaa olla, että vuorotyön vaikutukset ovat Suomessa mittavampia kuin Ranskassa, mutta sellaisia tutkimustuloksia ei vielä ole, Partinen sanoi Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa keskiviikkona.

"Vuorotyötä tarvitaan enemmän ja enemmän"

Partinen pitää todennäköisenä, että vaikutukset riippuvat vuorotyön laadusta. On eri asia kaivaa ojaa kuin istua paikallaan tunnista toiseen.

– Liikunta on yksi seikka, joka selvästi suojaa muistitoimintojen heikkenemiseltä. Jos ihminen tekee ruumiillista työtä, veikkaisin, että silloin [vuorotyöllä] on vähemmän vaikutusta kuin jos istuu ja tuijottaa monitoria, Partinen arvioi mutta muistuttaa, ettei tiedä aiheesta löytyvän kattavaa tutkimusta.

Sen sijaan selkeää näyttöä on vuorotyön järjestämisestä. Partisen mukaan ehdottomasti järkevintä on järjestää vuorokierto myötäpäivään.

– Eli ensin aamuvuorot, iltapäivävuorot ja sitten mahdollisesti yövuorot. Erittäin haitallisia ovat pätkät, joissa ihminen on myöhäisessä iltavuorossa ja menee sen jälkeen varhaiseen aamuvuoroon.

Varsinaisia muistisairauksia vuorotyön ei ole osoitettu aiheuttavan. Partisen mukaan ranskalaistutkimus on silti syytä ottaa vakavasti ja jatkaa vaikutusten selvittämistä.

– Tärkeää on, ettei herätetä mitään hysteriaa, koska vuorotyötä tarvitaan enemmän ja enemmän. Epäsäännöllisten työaikojen osuus tulee lisääntymään, muuten eivät yhteiskunnan rattaat kerta kaikkiaan pyöri.

Partinen neuvoo vuorotyöläisiä huolehtimaan jaksamisestaan tutuin konstein: syömällä terveellisesti, liikkumalla riittävästi ja nukkumalla tarpeeksi.

Lue seuraavaksi