Halvaantuiko Yhdysvallat?

Yhdysvaltain tiistain kongressivaaleista kehkeytyi demokraateille odotettuakin suurempi tappio. Kansa äänesti republikaanienemmistön kongressin molempiin kamareihin. Miten käy politiikanteon? Syntyykö Yhdysvaltoihin entistä pahempi poliittinen pattitilanne vai löytyykö lainkaan yhteistyön mahdollisuuksia?

Ulkomaat
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama äänestämässä.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama äänesti ennakkoon Chicagossa 20. lokakuuta.Brendan Smialowski / AFP / Lehtikuva

Mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, kun kongressi on entistä oikeistolaisempi ja konservatiivisempi ja Valkoisen talon isäntänä liberaali demokraatti? Ilmeisin vastaus on, ettei paljon mitään. Toisaalta viime vuodet Obaman haukkumiseen keskittyneillä republikaaneilla olisi nyt näytönpaikkaa ryhtyä itse tekemään toivomaansa politiikkaa. Tosin se ei välttämättä näy konkreettisina tuloksina, vaan omanhännännostoina.

– Republikaanit voivat ryhtyä ahdistamaan Obamaa tuomalla kongressista hänen pöydälleen ehdotuksia, jotka olisivat vaikeita Obamalle, arvioi Tampereen yliopistossa vierailevana tutkijana toimiva apulaisprofessori Timothy Nokken republikaanien tulevaa toimintastrategiaa.

Rakentavaa tällainen ei tietenkään ole ja johtaisi mitä todennäköisimmin presidentin veto-oikeuden käyttöön. Mutta seuraavan kahden vuoden aikana ei pessimistisimpien arvioiden mukaan Yhdysvalloissa olekaan tarkoitus tehdä poliittista historiaa, vaan valmistautua vuoden 2016 vaaleihin.

– En usko, että mitään uraauurtavaa saadaan aikaan. Demokraatit ja republikaanit eivät ole juuri missään samaa mieltä, joten on vaikea löytää montaa asiaa, joissa voitaisiin tehdä yhteistyötä, Nokken sanoo.

Alkusoitto vuodelle 2016

Yhdysvaltalaiset valitsevat kahden vuoden päästä itselleen uuden presidentin ja jälleen uudet edustajat edustajainhuoneeseen ja kolmasosan senaattiin. Näihin vaaleihin asemoituminen alkoi heti kongressivaalien jälkeisenä päivänä.

– Presidentti Obaman ja demokraattien täytyy päättää ryhtyvätkö tekemään kompromisseja republikaanien kanssa, vai palvelisiko heidän etuaan paremmin se, että ryhtyvät puolestaan sanomaan ei, valtio-opin professori Mark C. Miller luonnehtii Yhdysvaltain poliittista pelitilannetta.

Yhdysvalloissa voikin olla luvassa tilanne, että istuvat poliitikot kongressissa ovat jo huolissaan enemmän uudelleenvalinnastaan kuin Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän toimivuudesta.

– Moni republikaani- ja demokraattipoliitikko voi laskeskella, että oman poliittisen tulevaisuuden kannalta voi olla edullista pitää kiinni omista voimakkaista kannoista, professori Miller toteaa.

Republikaanien ehdokkaan Pat Robertsin kannattajat riemuitsevat.
Republikaanien ehdokkaan Pat Robertsin kannattajat riemuitsivat vaalivalvojaisissa Topekassa, kun hänet oli julistettu Kansasissa senaattorivaalin voittajaksi 4. marraskuuta.Ed Zurga / EPA

Tähtäimessä Valkoinen talo

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että juuri vuoden 2016 vaalit pelastavat Yhdysvallat täydeltä poliittiselta halvaantumiselta.

– Republikaanien olisi saatava positiivisia näyttöjä omasta lainsäädäntökyvystään. Pakko siellä on jotain saada aikaan, sillä muuten äänestäjät rankaisevat seuraavissa vaaleissa.

Aaltola muistuttaa, että seuraavissa vaaleissa jaossa on pääkallonpaikka, Valkoinen talo, ja sinne päästäkseen republikaanien on vedottava laajempiin kansanosiin.

– Seuraavissa vaaleissa on laajempi äänestäjäkunta. siellä on enemmän naisia ja nuoria ja näihin äänestäjiin republikaanien on saatava viestinsä leviämään, jotta heistä tulisi presidenttipuolia. Painetta siis on hieman siihen suuntaan, että kompromisseja saadaan aikaan.

Presidentin ohituskaista

Vaalituloksen aiheuttamaa tuskaa Valkoisessa talossa voi helpottaa, että Yhdysvaltain presidentillä on toimivaltaa myös ohi kongressin. Hän voi ohittaa niin sanotuilla presidentin hallinnollisilla päätöksillä kongressin. Tähän asti Barack Obama on käyttänyt niitä edeltäjiään säästeliäämmin, mutta hän on vihjannut, että tilanne voi muuttua.

– Ympäristöpolitiikassa Obama on käyttänyt jo sitä ja uskon hänen ryhtyvän käyttävän presidentin päätösmenettelyä myös muilla alueilla, valtio-opin professori Mark C. Miller arvioi.

Presidentillisen ohituskaistan käyttäminen eittämättä kismittäisi republikaaneja, mutta heillä ei olisi suunsoittamisen lisäksi siihen paljon muuta tehtävissä.

– Kongressi voi valittaa, mutta jos he yrittäisivät kumota presidentin päätöksen, Obama voi estää sen vetollaan, Miller selventää.

Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama poistuu puhuttuaan toimittajille Valkoisen talon pihalla.
Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama poistui puhuttuaan toimittajille Valkoisen talon pihalla 28. lokakuuta.Olivier Douliery / EPA

Kauppaneuvotteluissa yhteistyön saumaa

Täysin vailla yhteistyönmahdollisuuksia kongressi ja Valkoinen talo eivät ole. Alueita ei ole monta, mutta esimerkiksi kauppaneuvotteluissa voi syntyä edistystä. Yhdysvallat käy vapaakauppaneuvotteluja parhaillaan muun muassa EU:n kanssa.

– Kauppasopimusasiat jakavat demokraatteja, ja niissä voi republikaaniselle kongressille ja presidentille tarjoutua mahdollisuus löytää yhteisymmärrystä, arvioi Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut apulaisprofessori Timothy Nokken.

Ulkopoliittista yhteistyötä?

Ulkopolitiikan hoidosta republikaanit ovat haukkuneet presidentti Obamaa lepsuksi ja suomineet hänen politiikkansa rapauttaneen Yhdysvaltain voima- ja valta-asemaa. Arvostelusta huolimatta kummallakaan puolueella ei ole suuria haluja lähettää amerikkalaisjoukkoja maailmalle.

– Kumpikin osapuoli on haluton lähettämään joukkoja aseellisiin konflikteihin, koska siinä molemmilla on niin paljon hävittävää. Siksi ajattelen optimistisesti, että tällä ulkopolitiikan alueella demokraatit ja republikaanit voisivat löytää yhteistä säveltä puoluepolitikoinnin sijaan, apulaisprofessori Timothy Nokken sanoo.

Helsingin yliopistossa Amerikan tutkimuksen vierailevana professorina toimiva Mark C. Miller on pessimistisempi.

– Odotan republikaanien jatkavan Obaman ulkopolitiikan arvostelua. Mutta kulissien takana neuvotteluissa voidaan hieroa yhteisiä ulkopoliittisia kantoja.

Yhdeksänvuotias Ella Duane odottaa, kun hänen äitinsä Laura äänestää.
Yhdeksänvuotias Ella Duane odotti, kun hänen äitinsä Laura äänesti Broadwayn baptistikirkossa Louisvillessa, Kentuckyssa 4. marraskuuta.Mark Lyons / EPA

Kovempaa ulkopolitiikkaa

Häntä heikkoudesta haukkuvien republikaanien paineessa Obama voikin joutua koventamaan ulkopolitiikkaansa.

– Todennäköisesti Obama joutuu omaksumaan vahvemman ja kovemman linjan ulkopoliittisesti, jotta saadaan välejä republikaaneihin, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Hyvästit kansainväliselle ilmastosopimukselle?

Uudessa kongressissa on republikaaneja, jotka kieltävät koko ilmastonmuutoksen. Näin ollen on käytännössä mahdotonta, että Yhdysvallat tulisi tässä tilanteessa ensi vuoden Pariisin ilmastoneuvotteluihin kansainväliseen ilmastosopimukseen ja päästövähennyksiin tähtäävillä tavoitteilla.

– Ei kannata odottaa mitään tapahtuvan ilmastonmuutoskysymyksissä. Republikaanit taistelevat kynsin hampain pitääkseen Yhdysvallat kansainvälisten ilmastosopimuksien ulkopuolella, Texasin teknillisen yliopiston apulaisprofessori Timothy Nokken pamauttaa.

Nokkenin mukaan republikaanien johdolla Yhdysvalloissa ryhdytään päinvastoin edistämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Republikaanileirissä halutaan vauhdittaa esimerkiksi Keystone XL -öljyputken rakentamissuunnitelmia Kanadasta Meksikonlahdelle.

Empire State Buildingin huippu valaistiin punaisin valoin republikaanien vaalivoiton kunniaksi New Yorkissa.
Empire State Buildingin huippu valaistiin punaisin valoin republikaanien vaalivoiton kunniaksi New Yorkissa 4. marraskuuta.Mladen Antonov / AFP / Lehtikuva

Rammat ankat tiennäyttäjinä

Osviittaa siitä millaiseksi republikaanijohtoisen kongressin ja Valkoisen talon yhteistyö kehkeytyy, voi saada väistyvän kongressin viimeisten kuukausien toiminnasta. Kongressissa ovat jumittaneet useat Obaman hallinnon antamat virkanimitykset joukossa niin tuomareita kuin diplomaattejakin.

– Jos kongressi vahvistaa marras-joulukuun aikana niin sanottuna rampojen ankkojen istuntokautena niin monta liittovaltion tuomaria, suurlähettilästä ja hallinnon jäsentä kuin mahdollista, kertoo se kummankin puolueen yhteistyölle alttiimmasta strategiasta uudessakin kongressissa, professori Miller sanoo.

Yhdysvaltalaisen äänestäjän näkökulmasta kongressilla olisi ainakin paljon parannettavaa, yhteistyön tai muin keinoin. Kongressi on kansan keskuudessa historiallisen epäsuosittu. Vaalien alla tehdyssä mielipidekyselyssä musertavat kahdeksan prosenttia yhdysvaltalaisista katsoi kongressin tekevän työnsä hyvin.