Ulkomaalaiset opiskelijat kehittävät suomalaista ympäristötekniikkaa

Suomi vie uusiutuvan ja puhtaan energian osaamista maailmalle, mutta myös ulkomaalaiset tuovat tietotaitoa, pääomaa ja työpaikkoja meille. Jotta yritykset tulisivat tänne tulevaisuudessakin, Suomen on pidettävä kiinni laadukkaasta koulutuksesta sekä kotimaisista ja ulkomaalaisista opiskelijoista.

Kotimaa
Ramboll Analyticsin tutkimuslaboratorio.
Mikko Haapanen / YLE

Suomessa on Invest in Finland -organisaation mukaan joitakin satoja ulkomaalaisia cleantech-yrityksiä. Niistä osa on suuria sijoittajia ja osa pieniä markkinakilpailijoita. Parhaimmillaan yritykset tuovat Suomeen osaamista, työpaikkoja, sijoituksia ja kilpailua.

Invest in Finland -organisaatio edistää positiivista Suomi-kuvaa maailmalla ja pyrkii saamaan kansainvälisiä yrityksiä Suomeen.

– Yritykset saattavat ostaa suomalaisia firmoja ja päästä käsiin osaamiseemme. Toisaalta ne voivat tulla kehittämään omia tuotteitaan, mikä tuo myös työpaikkoja ja osaamista. Ja ylipäätään molempiin suuntiin liikkuva kauppa on terveen talouden perusta, kertoo Niina Aagard Invest in Finlandista.

Ympäristöteknologiaa taloudesta riippumatta

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) cleantechin strategisen ohjelman johtaja Kaisu Annala arvioi, että taloustilanteen vaihtelu ei vaikuta cleantech-alalla yhtä paljon kuin perinteisillä teollisuusaloilla.

– Sanotaan esimerkiksi kemikaalit, jotka liittyvät vesiin: vettä pitää aina puhdistaa ihmisten käyttöön huolimatta siitä, onko lama vai huippuaika menossa, Annala sanoo.

Yksi Suomeen tulleista ulkomaisista ympäristöteknologiayrityksistä on turkkilainen Artas.

Vettä pitää puhdistaa, oli sitten lama tai huippukausi.

Kaisu Annala, TEM

Artas on myynyt cleantech-palveluitaan Suomessa noin puolitoista vuotta. Ympäristöinsinööri Yigit Zorlutun sanoo, että Suomeen yritystä houkutteli muun muassa maan luotettavuus.

– Suomen markkinat ovat yhdet maailman luotettavimmista. Lisäksi uskomme, että täällä arvostetaan cleantechiä ja sitä halutaan kehittää.

Sulkeutuneet suomalaiset

Artasin pääkonttori on Istanbulissa, mutta lähitulevaisuudessa yrityksen tavoitteena on perustaa toimisto myös Suomeen. Ympäristöinsinööri Zorlutun kuitenkin myöntää, että Suomen markkinat eivät ole niitä helpoimpia.

– Suomen markkinat ovat kieltämättä melko sulkeutuneet. Markkinapaikat on ikään kuin jo jaettu paikallisten yritysten kesken.

Myös TEMin cleantechin strategisen ohjelman johtaja Kaisu Annala tietää, että tietyillä ympäristöteknologian osa-alueilla käy kova kilpailu, joten Suomeen saattaa olla haastava päästä.

– Toisaalta esimerkiksi aurinkopaneeliteknologiassa käy kova kilpailu, markkinoilla on mukana muun muassa kiinalaisia ja saksalaisia yrityksiä. Siinä suomalaistenkin yritysten täytyy sitten vain yrittää pärjätä, Annala sanoo.

Byrokratia voi olla monimutkaista, mutta ainakin se on monipuolista kaikille.

Yigit Zorlutun, Artas

Lisäksi sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten on pärjättävä byrokratian kanssa.

– Toki byrokratia voi olla vaikeaa, mutta ainakin se on vaikeaa kaikille: oli sitten suomalainen, eurooppalainen tai Euroopan ulkopuolelta tuleva yritys, Artas-yhtiön ympäristöinsinööri Zorlutun kiittää.

Opiskelijat ehdoton edellytys

Invest in Finlandissa muistutetaan, että Suomen on pidettävä kiinni laadukkaasta ja tasavertaisesta koulutuksesta, jotta kiinnostus maata kohtaan säilyy ja kasvaa entisestään. Jotta yrityksiä saadaan houkuteltua Suomeen, on pidettävä kiinni sekä oman että muiden maiden opiskelijoista.

– On hienoa, että saamme tänne kansainvälisyyttä ja ulkomaisia opiskelijoita, sillä he ovat niitä tulevaisuuden osaajia ja yritysjohtajia, Niina Aagard sanoo.

Turkkilainen Artas on tullut Suomeen laadukkaan maineen ja osaamisen perässä. Paikan päällä yritys on huomannut, että Suomessa cleantech-teknologia on menossa hyvään suuntaan, tosin hieman jäljessä.

– Täällä käytetään edelleen joitakin vanhoja tapoja, joita ei enää tarvittaisi. Suunta on oikea, mutta ehkä tahti pitäisi olla hieman nykyistä nopeampaa, Zorlutun sanoo.