Suomalaisiin kansansairauksiin etsitään vastausta koirien geeneistä

Nelijakaiset ystävämme on valjastettu moneen - myös kansanterveystyöhön. Geenitutkimuksella selvitetään koirien käytöshäiriöitä ja autoimmuunisairauksia. Tutkijaryhmien tavoitteena on soveltaa tietoja tulevaisuudessa myös ihmisiin.

luonto
Koiralta otetaan verinäyte DNA-analyysia varten.
YLE Keski-Suomi / Simo Pitkänen

Kajaanissa, Kainuun ammattiopiston Koirakeskuksessa nelijalkaiset jonottavat keskiviikkona verinäytteeseen.

– 5-vuotissynttäritapahtumamme yhteydessä kaksi klinikkaeläinhoitajaopiskelijaa tekee opinnäytetyötään, johon osana kuuluu verinäytteiden ottaminen koirilta. He keräävät näytteitä tutkimusprojekteja varten. Ne koirat, joista näytteitä otetaan, on oltava rodultaan niitä, joihin on tutkimukset auki tällä hetkellä, kertoo opettaja Teija Viljanmaa.

Koirissa esiintyy ihmisen jälkeen toiseksi eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Käynnissä olevien tutkimusten tavoitteena on tunnistaa näitä sairauksia aiheuttavia geenivirheitä.

Helsingin yliopiston professorin Hannes Lohen tutkimusryhmän kohteina ovat muun muassa koirien neurologiset sairaudet, sisäelinsairaudet, sidekudossairaudet, syövät ja autoimmuunisairaudet.

Geenitutkimus auttaa myös selvittämään erilaisia persoonallisuus- ja käytöshäiriöitä.

Tutkimusta varten jokaisesta mopsista otettiin verinäyte.
YLE / Arttu Horttanainen

Apua myös ihmisille?

Geenitutkijaryhmien tavoitteena on soveltaa tutkimustuloksia tulevaisuudessa myös ihmisiin ja ihmisten sairauksiin.

– Ehkä myös meidän käyttäytymiseen ja syihin, mikä mihinkin johtaa, Kainuun ammattiopiston Seppälän toimipisteen opettaja Teija Viljanmaa valottaa tutkimusohjelman tavoitteita.

Ihmisen ja koiran geenit ovat pitkälti samat. Koirien geenilöydöt voidaan testata ihmisessä ja päinvastoin, ja näin nopeutuu myös suomalaisten kansansairauksien tutkimus ja uusien hoitomuotojen kehittäminen.

Toistaiseksi lähes kaikki koirista tunnistetut tautigeenit ovat ollet samoja myös vastaavissa ihmissairauksissa.

– Koirat ovat ihmiseen verrattuina erittäin sukusiitettyjä, ne on jalostettu jo roduiksi ja joidenkin rotujen sisällä on vielä tehty tiukkaa sukusiitosta tai linjasiitosta. Tämä mahdollistaa sen, että tutkijat pääsevät geneettisesti tutkimaan huomattavasti nopeammin, kuin se, että me ihmiset antaisimme verinäytteitä. Koiran kautta tutkimuksessa päästään paljon nopeammin eteenpäin, Viljanmaa selvittää.

Tutkijaryhmät eivät ota enää vastaan kaikkien koirarotujen verinäytteitä, mutta harvinaisempien koirien verinäytteet ovat yhä tervetulleita. Tällä hetkellä testattavien rotujen lista on mittava, mutta oman koiran tilanteen tutkimuskäyttöä varten voi tarkastaa osoitteesta www.koirangeenit.fi (siirryt toiseen palveluun).

– Uusia projekteja voidaan aina aloittaa tarpeen mukaan. Koiranomistajat ja kasvattajat voivat ehdottaa tutkijaryhmälle myös uusia tutkimuskohteita, kuten perinnöllisiltä vaikuttavia sairauksia, ominaisuuksia tai piirteitä. Saammekin aktiivisiltä koiranomistajilta kiitettävästi yhteydenottoja ja kyselyjä, joko jokin sairaus on tutkittavana, kommentoi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Koskinen.

Lähteet: koirangeenit.fi/ Helsingin yliopisto